Viiden tähden ”ravintola” Hossassa – ILMAINEN!!!!

Muistan aikoinaan vaelluskaverini kanssa pohtineeni, että miten etuoikeutettuja olemme kun voimme yöpyä ilmaiseksi luonnon viiden tähden hotelleissa. Tälläinen viiden tähden hotellihuone löytyy varmasti jokaisesta kansallis/luonnonpuistosta, mutta minulle se on Isojärven kansallispuiston Kalalahden laavu. Voit lukea tästä vaelluksesta lisää tästä. Hossasta taas löysin viiden tähden ravintolan. Ja mitä parasta, omilla eväillä saat aina omalle dieetillesi sopivan annoksen ja annoskokokin on vapaavalintainen. Kukaan ei häiriinny metelöivistä lapsista – toki sinun hermosi saattavat joutua koetukselle, sillä taatusti pelkäät, että joku tippuu ja halkaisee kallonsa kivikossa.

Hossa on yksi ”uusista” kansallispuistoistamme, se perustettiin 100 vuotiaan Suomen juhlavuonna 2017. Paikallaan se on kyllä ollut iät ajat, jo 10 ooo vuotta sitten paikalliset kulkivat näitä polkuja. Veneellä tai kajakilla matkatessa pääset näkemään myös kivikautisia kalliomaalauksia. Itse asiassa venekuljetus oli yllättävän edullinen, 15€/aikuinen (taisi olla 10 lapselta). Hossaan pääsee siis jokainen, kunnosta huolimatta. Julma-Ölkyn parkkipaikka oli järisyttävän iso, usein kansallispuistojen ongelma on parkkipaikkojen puute, tääällä ei ole. Mutta parkkipaikka oli myös ruma. Keskellä metsää oleva sepeliaukio. Vessa oli myös rumilus, olisi alue ansainnut vähän näyttävemmän, sisätilat oli myös maalattu 70-luvun sinapinkeltaiseksi. Kurioriteettina mainittakoon, että naisten vessoja oli yksi, yksi invavessa, yksi miesten vessa ja yksi pisuaarivessa – mielenkiintoinen kombo. Hossaan ajaa tunnin verran Kuusamosta etelään.

Itse reitti on määritelty vaativaksi. Itse en sitä kovin vaativaksi kokenut, mutta ajoittain on kyllä kohtalaisen jyrkkää alamäkeä ja sitten taas vastaavasti ylämäkeä. Lähdimme kulkemaan venevalkamalta nähden vasemman puolista polkua. Sen puolen polku oli tehty jyrkänteeltä hieman sisempään, joten näkymät eivät ole niin hyvät – ei hätää, toisen puolen näkymät kyllä häikäisevät, joten voit rentoutua ja nauttia rauhassa metsämaisemista ja naavaisista puista polun varrella. Ehkä tämä puoli reitistä on hieman haastavampi – toisella puolella polut leveämmät ja monelta kohdin sepelillä päällystetyt. Ölökyn ylitys on 5km pitkä ja Ölökyn ähkäisy 10km. Kyseessä on siis sama reitti, mutta riippusillan ylittäen voit oikaista lyhyemmälle reitille. Menimme tämän lyhyemmän reitin, joten en osaa sanoa maastosta pidemmällä reitiltä.

Kauhunsekaisin miettein mietimme, että miten korkealta riippusilta oikein ylittää kanjonin. No onneksi molemmin puolin laskeuduttiin ensin rutkasti alemmaksi ja sitten ylitettiin vasta vesistö. ja hei ylityksen jälkeen on kivipelto, josta löytyy ”ravintolapöydät” vaikka kuinka monelle seurueelle ;-). Meillä oli tarjolla kasviskeittoa ruisleivän ja sulatejuuston kera. Kyseessä on marinaravintola, sillä aina välillä rantautui inkkarikanootteja ihailemaan huippumaisemia. Ravintolassa saimme kuitenkin nauttia tarjoiluista ihan oman porukan kesken.

”Ravintolasta” nouset kiviportaita ja vielä loppumatkan kierreportaita ylös takaisin toisen puolen polulle ja tämän puolen polku menee kanjonin reunaa pitkin. Kuitenkin etäisyys reunaan on pitkä, joten pienimpienkin samoilijoiden kanssa on turvallista matkata.

Millaisia kokemuksia sinulla on Hossasta? Mikä on sinun suosikkiravintolasi luonnossa, mikä ympärisössä tekee siitä juuri sinulle mieluisan? Tai suosikkimenusi?