Tyttären muuttomatkalla Ruotsissa: Kalmarista Öölantiin

Se, että perheen esikoinen lähtee opiskelijavaihtoon Ruotsiin, tarjoaa mahdollisuuden tehdä sinne muuttoreissun. Kohteenamme oli Kalmar Etelä-Ruotsissa ja etenkin Kalmariin kytkettynä oleva Öölanti kiinnosti. Menomatkalla teimme yhden yön pysähtymisen Växjöössä kodinvaihtona. Olimme aivan ihanassa järvenrantakodissa. Omistajat olivat juuri laittaneet ensimmäistä kertaa asunnon kodinvaihtoon, olimme ensimmäiset vieraat.  Meitä onnisti, saimme upean sään ja siten onnistuimme hyödyntämään sup lautaa ja kajakkeja. Itse kävin sekä illalla että aamulla kajakilla melomassa. Palautti hyvin pitkästä ajomatkasta ja matkan rasituksista.

Saunassa oli upeat löylyt, mutta mitä ilmeisemmin kohtalaisen iso rakennusvirhe, ei lattiakaivoa, jouduin hikisesti kuivaamaan lattiaan, kun design kiuas vielä tiputti kaikki vedet lävitse kiukaan. Kuulimme ruotsalaisilta sukulaisiltamme, että Ruotsissa on saunabuumi – saattoi näkyä tässä, ruotsalaisilla rakentajilla ei saunaan liittyvät seikat eivät ole ihan hallussa.

Kalmar sijaitsee Etelä-Ruotsissa vajaan viiden tunnin ajomatkan päässä Tukholmasta. Siellä on asukkaita n. 40 000.  Itämeren rannalla sijaitseva kaupunki on vilkas opiskelijakaupunki ja hengittää opiskelijoita koko solullaan. Se näkyi myös siinä, että keskustassa toivotettiin opiskelijat tervetulleiksi jopa kaivonkansissa olevissa viesteissä. Yleisesti Etelä-Ruotsissa on Ruotsin kauneimpia kartanoita, todella idyllisiä rantakaupunkeja ja parhaat hiekkarannat. Ilmasto siellä on melko miellyttävä läpi vuoden ja siitä kertoo myös se, että golf kentät ovat auki läpi vuoden.

Solukämppä oli järkyttävä läävä, tyttäreni kateellisena seurasi, kun viereistä solua desifioitiin uusien muuttajien toimesta. En saanut hyvä äiti leimaa, olimme tulleet turistireissulle, emme tekemään suursiivousta. Toisaalta olimme myös odottaneet erilaista siivoustasoa, sillä vuokrasopimukseen kuuluu pakollisena 200€ loppusiivousmaksu. Olisimme odottaneet, että sillä olisi saanut edellisen asukkaan jäljiltä huoltofirma siivottua myös yleisiä tiloja. Ehkä ei, tai sitten ne olivat jo sotkuuntuneet. Solussa oli neljä kämppää, joista kahta asusti ruotsalaiset ja yksi vielä tyhjänä. Toinen ruotsalaisista oli boheemi pelaajapoika, joka yöllä kotiuduttuaan heitti kartonkiroskansa huoneesta käytävään. Kun ekaa kertaa mentiin kämpille, niin ketään ei ollut paikalla, mutta tyhjä hellan liesi oli täysillä päällä… Tänne jätin siis tyttäreni…

Kalmarin ykkösnähtävyys on luonnollisesti historiallinen Kalmarin linna. Kalmarin sodassa (1611-13) tanskalaiset valtasivat linnan ja se vahingoittui pahoin. 1600-luvun lopulla linna rapistui kuten moni muukin linna ja 1700-luvulla sitä käytettiin käytännön tarpeisiin esim. viljavarastona ja vankilana. Linnaa restauroitiin 1800-luvulla valmistuen sen vuosisadan lopussa. Se on nykyiseen muotoonsa rakennettu 1500- luvulla ja jo sinne saapuminen upean puutarha-alueen lävitse on kokemus. Myös kellarikerroksessa oleva Van Goghin näyttely kannattaa tsekata, se on visuaalinen ja siten jopa teini-ikäiset pitivät siitä.

Tajusin vasta matkan päällä, että vaikka Öölanti on kapea, niin se on 137km pitkä. Öölanti on Ruotsin toiseksi suurin saari. Eli vaikka tyttäreni kämpiltä oli vain 1km matka Öölannin sillan alkuun (6km pituinen silta, jossa ei kyllä voi pyöräillä, niin kapea on reuna-alue ja autoja menee järkyttävästi kovaa vauhtia), niin koko päivähän siellä meni ja pimeällä kotiuduttiin. Öölanti tunnetaan erityisesti tuulimyllyistään, niitä siellä on kaikkialla. Tärkein valtti on saaren alkuperäinen luonto ja kiireettömyys. Neljäsosa saaren pinta-alasta on laidunaluetta, lampaita ja erilaisia kasveja. Modernin kasvitieteen isä Carl von Linne teki siellä keskeisiä tutkimuksiaan. Itse asiassa Kalmarin yliopisto on Linnaeus yliopisto juuri hänen mukaansa. Öölanti on leppoisa ja sopiva kohde luontoihmisille. Bensa-asemia ja pieniä ruokakauppoja siellä on riittävästi ja monia leirintäalueita. Yleisesti uimarannat ovat leirintäalueilla,  aidattujen alueiden sisällä, yhden kerran meinasimme mennä, mutta emme sitten kehdanneetkaan. Bödan alueella olimme vasta iltamyöhään, joten 2o km pituinen beach jäi meiltä näkemättä, mutta luontokohteita siellä riittää, joten ei hätää. Päiväretkellä, jolla me olimme ei vain ehdi kaikkea.  Sollidenin linna, joka on rakennettu 1906 ja sen puutarha-alue on todella must see- kohde. Vaikka me olimme siellä vasta syyskuussa, jolloin parhain kukkaloisto oli jo kadonnut, niin alue oli kerrassaan valloittava. Todella näkee, miksi kuningasperhe on niin kiintynyt tähän kartanoalueeseen. Siellä vietetään vuosittain kruununprinsessa Victorian syntymäpäiviä.

Saaren ihan yläosassa oli upeita luontokohteita: Trollskogen (peikkometsä), Netuni Åkrar, jossa pystyi heittelemään leipiä yksi toistaan täydellisimmillä ”leipäkivillä”, Långe Erikillä oli ihana kivipelto, johon oli tehty kivistä kasoja (majakka oli jo suljettu), Byryms raukar, joka oli upea kalliomuodostelma. Alvaret, suoalue jäi näkemättä, kun pimeys iski.

Nuorimmaisemme on koko elämänsä ollut perheemme sanaSeppo. Ja kun tähän lisätään vielä teini-ikä, niin ei voi välttää lohkaisuja, jotka naurattavat nasevuudessaan meitä vanhempia. Menomatkalla matkustimme Viking Gracellä ja paluumatkalla vähän tunkkaisemmalla Amorellalla. Hytissä ollessamme hän sivalsi: “Mä tykkään kyllä enemmän Siljasta, kun siellä on meille köyhemmillekin ikkunallisia hyttejä”. Piikki tässä oli luonnollisesti suunnattu nuukalle äidille. Murkun kanssa matkustaminen on omanlaista. Vasta nyt, neljännen lapsemme ollessa 13v ymmärrän, miksi jotkut jättää murrosikäiset kotiin matkojen ajaksi. Murrosikäiset ovat monesti pain in the ass: ei ole kiinnostunut mistään, valittaa, saa kohtauksia, vaatii extra kohtelua mm. kalleimmat ruoka-annokset (ja jättää lopulta puolet syömättä). Mutta sopivassa hetkessä taas yhteistyökykyinen ja asiallinen ja reipas. Teini tuo väriä matkaan joka tapauksessa. Jokainen kuuluu perheeseen, juuri sen luonteisena ja ikäisenä kuin on sinä hetkenä. Perheen yhteiset muistot ovat aina upeita, siksi ei olla päädytty vielä jättämään ketään kotiin! Kitos Växjö, Kalmar ja Öölanti yhteisistä kokemuksista – vaikka se nuorin monesti vain istuikin autossa puhelimensa kanssa 😉