Tasokkaat konsertit historiallisen kartanon puutarhassa Pirkanmaalla

Laukko on yhtä kuin kartanonrouva Liisa Lagerstam. Liisa-rouvan näkee usein pyyhältävän pitkässä mekossa kartanon tiluksilla. Laukolla on upea historia ja kiitos Liisan, Laukko on noussut yhä useamman suomalaisen tietoisuuteen nykypäivän kulttuurikohteena. Laukossa historia, taide, musiikki ja hyvä ruoka kohtaavat. Aikaisemmin Laukko oli mielessäni bussikohde, jonne seniorikansalaiset menevät, mutta nyt sinne suuntaavat kaikki. Laukossa viihtyvät kaikki. Konsertissaan Rita Behm lausui: ”Mä luulin tulevani jonnekin pikku puutarhakonserttiin, mutta teitähän on enemmän kuin Himoksella”.

Suomessa on monia pikku-kaupunkeja, jotka kesäisin jakavat naapurustonsa vierailijoiden kanssa. Jokainen meistä tuntee vaikkapa Naantalin, Porvoon ja Rauman vanhat kaupungit. Tällä tavoin myös Laukon kartanon isännät Liisa Lagerstam ja Jouni Minkkinen sekä kartanon alueen vuokra-asunnoissa asuvat parikymmentä kyläläistä jakavat oman vehreän ja Pyhäjärven sinisen maiseman sinun ja minun kanssani.

Laukko sijaitsee Vesilahdessa, 40min ajomatkan päässä Tampereelta ja parin tunnin ajomatkan päässä Helsingistä, Turusta ja Porista.

Konserttien lisäksi alueella on museonäyttelyitä ja hyvä ravintolatarjonta ( menu tästä). Konserttialueella on useita myyntipisteitä niin virvokkeille kuin kevyelle purtavalle (hotdogeista mansikkavohveleihin). Konserttialueella on istumapaikkoja reilusti, mutta itse otan mieluusti mukaan monien muiden tapaan picnicpeiton tai kannettavan tuolin. Omien picniceväiden nauttiminen sallittua, mutta luonnollisesti vain pääalueen ulkopuolella.

Laukon värikäs historia Kurjen suvun aikana

Laukon kartanon sanotaan päätyneen Kurjen suvulle viikinkiaikaisen kaksintaistelun voiton myötä 1200-luvulla. Pirkkalaispäällikkö Matti Kurki olisi tämän mukaisesti Suomen ensimmäinen sankari?! Historiankirjoissa Laukko mainitaan ensimmäisen kerran v. 1416. Sen aikainen isäntä Klaus Kurki mainitaan Elias Lönnrotin kirjaamassa ”Elinan surma” – runossa. Mikään ei kuitenkaan todista, että tämä olisi muuta kuin tarua. Jos isä pääsi surmarunon ritariksi, niin Klausin poika Arvid, opiskeltuaan ensin Sorbonnen yliopistossa, toimi sitten piispana ja lopulta Ruotsin arkkipiispana.  Hänen valtaansa edelleen symbolisoi hänen rakentama Laukon kivinen kartanolinna.

Kurjen pojat ovat olleet sitkeitä vai ehkä kuitenkin taitavia? Laukossa v. 1555 syntynyt Axel toimi Nuijasodassa komentajana ja myöhemmin Suomen sotavoimien päällikkönä. Hänet tuomittiin kuolemaan eri otteissa kolme kertaa, mutta hänpä vain aina selviytyi voittajana päätyen sotaeverstiksi ja diplomaatiksi. Seuraavaksi Laukon kartanon isännöinti siirtyi Jöns Kurjelle, joka oli suurvalta-aikana Suomen rikkain ja mahtavin mies – hän toimi paitsi Viipurin linnan käskynhaltijana, niin  myös Turun hovioikeuden presidenttinä. Tänä aikana kivilinna rakennettiin uudelleen renesanssityyliin.

Kurjen suku isännöi Laukkoa neljän vuosisadan ajan ja viimeisin heistä oli Gabriel Kurki. Kurkien jälkeen 1817 Laukko myytiin Agapetus Törngrenille, jonka perheen kotiopettaja Elias Lönnrot oli. Myöhemminkin Lönnrot vietti aikaa paljon Laukossa ja mm. Kalevala on päivätty Laukossa 17.4.1849.

Laukon matkailukohdehistorian alku ja vaikeudet

V. 1859 valmistui Pyhäjärven ensimmäinen höyrylaiva ja Laukon isäntä Adolf Törngren alkoi kuljettamaan risteilymatkustajia Tampereelta Laukkoon. Toiseen suuntaan vietiin myös kartanon meijeri- ja puutarhatuotteita. Monelle Laukontori Tampereella on tuttu paikka, nyt tämän luettuasi tiedätkin mistä nimi juontaa juurensa.

Laukon Lakolla tarkoitetaan 1906 sijoittunutta torppareiden lakkoa Laukossa. Sen seurauksena häädettiin mailta kymmeniä torppariperheita. Lakon aikaan isäntänä toimi upporikas kenraali Standertsjöld (osti Laukon 1872).

17.4.1918 on surun päivä Laukon historiassa. Silloin punaiset polttivat kaikki Laukon rakennukset.

Vuosikymmen myöhemmin, v. 1929 tamperelainen tehtailija Rafael Haarla osti kartanon ja rakensi Uuden Laukon. Kartanokylä rakennettiin nykyisenkaltaiseksi muuraten tiilestä, rappaamalla valkoiseksi ja komeuden viimeisteli punaiset tiilikatot. Arkkitehtuuriltaan alue on ehkä lähimpänä 1920-luvun klassismia, ns. Engelin tyyliä.

Peurat kotiutuivat Laukkoon 1934 ja Lagerstamit 1968

Vesilahti on peura-aluetta. Siellä ajaessaan pitää aina tarkkailla ojien pientareita, peuravaara on todellinen. V. 1934 tuotiin ensimmäinen satsi amerikkalaisia valkohäntäpeuroja Laukkoon. Hyvä niin, sinne ne kuuluvat, Laukkoon ja Vesilahteen peurat!!

Seuraava omistaja, v.1968 Laukon ostanut Juhani Lagerstam toi Laukkoon nautakarjaa ja hevoset, maineikkaan ravihevossiittolan. Kolmen vuosikymmenen ajan Laukko-hevoset kaikuivat ravimiesten huulilla meillä ja maailmalla. Tunnetuin laukkolainen on Euroopan mestaruuden 1995 voittanut Houston Laukko. Minä, ravimiehen tytär, olen kyllä tästä Laukosta kuullut jo lapsuudenkodissani.

2000 -luvun Laukko on kulttuurikartano

Kesällä 2016, 600-vuotisjuhlia viettänyt Laukko avautui ensi kertaa kaikille. Kiitos tästä Liisalle ja Jounille!

Laukon pihapiirissä on hyvä olla. Laukko on samanaikaisesti elitistinen ja rento. Mielestäni on upeaa, miten Laukossa on hienosti saavutettavissa konserttitarjonta popista jazziin ja klassisesta rockiin. Ja siinä sivussa huipputaidetta kartanon historiallisissa rakennuksissa koko kansalle samaan hintaan. Jo aikoinaan kartanossa on tarjottu kulttuuria koko kylälle, kun vuorineuvoksetar Haarla 1950-luvulla osti ”näköradion”. Ohjelmia katseltiin yhdessä Pehtoorin talon luku- ja juhlasalissa. Vuonna 2021, 800-ihmista seuraa yhdessä ihanan Rita Behmin esitystä kartanon puistossa. Huom, konsertti oli loppuunmyyty, koronarajoituksista johtuen alueelle mahtui vain kolmasosa normaalivuosien konserttivieraista.

Alueella on laaja taidenäyttelytarjonta. Minäkin, taiteesta hyvin vähän ymmärtävä herkistyin päärakennuksessa Heikki Marilan syväluotaavien teosten ääressä. Esittelytekstissä kuvataan Marilan teoksia seuraavasti: ”Värillisesti loistavissa ja materiaalisesti ylläkylläisissä maalauksissa tuntuu paradoksaalisesti viettelevän kauneuden ja tyrmäävän rumuuden ikiaikainen yhteiselo”. Voin täysin yhtyä tähän kuvaukseen.

Päärakennuksen yläkerrassa taas on Tamara Piilolan täysin erityyppisiä herkkiä luontomaalauksia. Kuvauksessa kerrotaan Piilolan maalaavan todellisten maisemien sijasta omia sisäisiä mielenmaisemiaan. Tämän 1977 syntyneen taiteilijan mielenmaisemat saattavat olla aika samankaltaisia kuin minun,  1972 syntyneen psykologin. Ei ihme, sillä tekstissä kerrotaan: ”satumaisiin läsnäolon hetkiin ikuistuneet teokset puhuttelevat vahvasti hetkessä elämisen taidosta kiinnostunutta nykyihmistä”.

Marilan teoksia löytyy lisää viljamakasiinissa. Viljamakasiinin teokset olivat astetta dramaattisempia. Halvin teos taisi olla 17 000€ arvoinen, mutta kooltaakin ne ovat niin valtavia, että isompaan kivilinnaan vain sopivat.

Pehtoorintalosta löytyy Eeva Peuran unikuvia ja onpa kartanoaluueelle rakentunut myös Tapani Kokon pakanakirkko, jonka äänimaailma on ollut työstämässä Hanna Rajakangas. Äänimaailma todella nostattaa ihokarvoja ylös, en haluaisi loppusyksyn pimeässä yössä olla yksin tässä kirkossa. Kirkossa ovat pakanat, tuovat hymyn huulille, tulee vähän Bali mieleen.  Pieni kirkkovieras kommentoi ystävälleen: ”Katso, tuolla on pippeli pystyssä”.

Taiteilija-biologi Ville Heimalan yhdistää teoksissaan muinaissuomalaisia uskomuksia ja luonnontieteellisiä lainalaisuuksia keraamisissa veistoksissaan.

Keski-aikaisessa linnakellarissa on Tiina Torkkelin on eläinveistoksia, jotka ovat saaneet inspiraation kivikauden kalliomaalauksista. Muutoinkin Torkkeli tunnetaan hevosveistoksista, joten hänen hevoset sopivat oikein hyvin Laukon historiaa kunnioittamaan.

Konserttivieraat näkevät Marilan taidetta myös vaikka eivät yhteenkään näyttelytilaan astuisi (suosittelen kyllä vierailemaan!!). Nimittäin konserttilavan kahdeksanmetrisen taustan on maalannut Heikki Marila lahjaksi kaikille Laukon konserttivieraille. Upea lahja.

Laukon kahdenkymmenen konsertin sarja vuonna 2021 jatkuu aina 20.8 asti. Ehkä sinä haluat vierailla Laukossa, tutustu Laukkoon lisää tästä. Erityismaininta 22-23.7.2021 olevista Turnajaisista, niitä erityisesti odotan – hevoset ja keski-aika kuuluvat Laukkoon!

Pauli Hanhiniemi MAD | ke 30.6.

Samuli Putro | la 3.7.

BEHM | ke 7.7.

Maria Ylipää | to 8.7.

Samuli Edelmann & Suora Lähetys | la 10.7.

Marjo Leinonen & Jukka Perko | ke 14.7.

Jonna Tervomaa | la 17.7.

Aili Ikonen | ke 21.7.

Anna Eriksson | la 24.7.

Waltteri Torikka | ke 28.7.

Neljä Ruusua | pe 30.7.

Club For Five | la 31.7.

Angelika Klas & Kotaja Quintet | ke 4.8.

Kimmo Pohjonen Skin | la 7.8.

Johanna Försti | ke 11.8.

Jaakko Ryhänen | pe 13.8.

Jarkko Ahola | la 14.8.

Suvi Teräsniska | to 19.8

Miljoonasade | pe 20.8.

Nähdäänkö Laukossa tänä kesänä? Onko Laukko sinulle muulla tavoin tuttu? Mitkä vastaavanlaiset moni-ilmeiset miljööt Suomessa sinulle tulevat mieleen ja voisit suositella matkakohteeksi?