Samppanjaa Ranskan Reimsissä, Champagnessa
Champagnen alueella on vähän joka kylässä linnamaisia rakennuksia – ne ovat usein samppanjataloja. Tunnetuin samppanjataloalue on maailman kalleimmaksi kaduksi tituleerattu Avenue de Champagne. Katu ja sen ympäristö (Champagne Hillsides, Houses and Cellars) on UNESCOn maailmanperintökohde. Tässä artikkelissa kerron päiväretkestä alueelle ja samppanjamaistelusta.
Rakastuin Reimsiin – vai oliko syy samppanjahöyryjen?!!!
Reimsvisiittimme aikana Taittingerin oma päärakennus oli remontissa – vain paku jäi parkkiin tämän talon eteen ja pyörillä viiletettiin todella hyviä pyöräkaistoja pitkin pitkälti alamäkeä Reimsin keskustaan.
Sunnuntai-iltapäivänä Reimsissä ei ollut juuri muita kuin me. Miten tämä mahdollista kaupungissa, jossa asuu 200 000 asukasta?!
Ehkä syynä tähän oli kaupungin yhdellä laidalla ollut jalkapallo-ottelu??!! Paitsi oli ruuhkaakin, ravintoloihin ei päässyt ilman varausta (suurin osa suljettuja sunnuntaisin).
Reimsin Katedraalia kutsutaan myös Notre-Damen katedraaliksi. Se on Unescon maailmanperintökohde – ja upea sellainen! Se on rakennettu goottilaistyyliin 1200-luvulla. Kirkossa on kaksoistornit ja sisällä paljon lasimaalauksia.
Kirkossa kuljimme hetken suomenkielisen opaskierroksen matkassa. Ensimmäistä kertaa koskaan ulkomailla törmäsin sattumalta suomenkieliseen opastukseen.
Samppanjatasting oli yhdessä Ranskan vanhimmista taloista Reimsin keskustasta. Reimsissä olevan 20 Rue de Tambour -talon kuva on jopa Taittingerin Comtes samppanjan logossa. Ja me oltiin siellä!!!
Talossa on Dom Pérignon -samppanjatalon pääkonttori. Dom Pérignon on yksi maailman arvostetuimmista samppanjamerkeistä. Talon historia juontaa juurensa 1600-luvulle, aikaan jolloin munkki Dom Pérignon kehitti samppanjan Hautvillersin luostarissa Champagnessa.
No miksi me olimme Dom Pérignonin pääkonttorissa Taittingerin samppanjamaistiaisissa, kun Dom Pérignon ja Taittinger ovat kaksi eri samppanjataloa?
Taittingerin samppanjatalon perusti Pierre Taittinger vuonna 1734. Näillä samppanjataloilla on yhteys, sillä Taittinger-talo omisti Dom Pérignon -brändin vuosina 1932–1972. Taittinger myi Dom Pérignon -brändin sittemmin Moët & Chandonille.
On ilo ja kunnia olla samppanjan syntysijoilla samppanjamaistajaisissa
Taittingerin samppanjoita valmistetaan 6,5 miljoonaa pulloa vuodessa. Tuotannosta 70% menee vientiin. Suurimmat vientikohteet ovat: 1. Britit, 2. USA ja 3. Saksa.
Oikeastaan on aika käsittämätöntä, että ranskalaiset itse juovat 30% !!!! No ei sinällään ihme, sillä tastingin vetäjät kertoivat, että samppanjaa voi juoda kaikkien ruokien kanssa!
Joka vuosi ei valmistu jokaista samppanjalaatua, laatuun vaikuttaa keskeisesti sää.
2016 oli kylmä vuosi ja sen valmistusvuoden samppanjaan tuli intensiivinen maku. Saattaa olla näin myös vuoden 2024 samppanjoiden suhteen, ainakin kevät on niin kylmä.
Tastingissä meitä vastapäätä istui Kazakhstanilainen perhe. Selkeästi yläluokkaan kuuluva perhe. Heistä kukaan ei koskenut laseihin – haistoivat kerran. Mielenkiintoista, että olivat kuitenkin ”turistitastingissä”. Jotenkin alkoi jopa karmia – ehkä mielikuvitukseni on liian vilkas…
Yllätyin, että lasilliset oli oikeasti isoja – aikaisemmissa taistingeissa on ollut pikku tilkka lasissa🤭
Maistamamme kaksi perussamppanjaa olivat kypsyneet 3-6 vuotta. Sampoanjan minimikypsymisaika on 15 kuukautta. Rosen värisen samppanjan väri tulee siitä, että samppanjaan yhdistetty sekä pinot noir että chardonee viinejä.
Kun kerran oltiin tastingissä tuossa Comtesin pullon rakennuksessa Reimsin keskustassa, niin piti maistaa tätä laatusamppanjaa (pullo maksaa reilut parisataa euroa). Hävettää myöntää, että makuhermoni eivät erota eri samppanjalastujen eroa🤦♀️.
Comtes de champagne glands crus 2013 samppanja on pullotettu alkuperäiseen, luostarin uumenista löytyneeseen erimalliseen pullomalliin.
Kuusilitrainen pullo on perinteinen pullomalli, ei toki maistamaamme Comtes arvosampanjaan kaadettu tällaisesta pullosta – emme moista edes nähneet.
Kaikki maailmassa juotava samppanja tulee täältä – ja minä täällä
Reimsistä ajettiin samppanja-alueiden lävitse, Hautvillersistä Epernayhyn ja siellä käveltiin ihana Avenue de Champagne päästä päähän. Katu täynnä upeita isojen samppanjatalojen rakennuksia tastingeineen.
Emme poikenneet taloihin sisälle, sillä minulle kolme samppanjalasia tuottaa jo päänsärkyä aivoverenvuodon jälkeen – toinen taas oli kuski. Edullista olisi ollut – lasi kympillä oli perushinta perussamppanjasta.
Samppanja on maailmanlaajuinen juttu. Siinä mielessä käsittämätöntä, miten pienellä alueella, Champagnen alueella sitä valmistetaan – 17 kylässä.
Tuottajia alueella 19 000, samppajataloja 300, viinikellareita on alueella yhteensä 200 km verran!!!
Opin sen, että samppanja valmistetaan yhdistämällä erilaisia viinieriä. Samppanja tarvitsee valmistuakseen kaksi erillistä käymiskertaa. Toinen käymiskerta tuottaa hiilidioksidin. Metodi on nimeltään ”methode champenoise”. Munkki Dom Pérignon keksi tämän toisen käymisen menetelmän 1600-luvulla Hautvillersin luostarissa Champagnessa.
Tiesitkö, että samppanjataloissa ei ole mitään pukeutumiskoodia? Olimme varta vasten tätä varten ottaneet fiinimmät vaatteet pakureissulle. No kun mittari oli vain muutaman asteen plussalla, niin ne vaatteet jäi pakuun. Onneksemme huomasimme, että olin lenkkareillakin ihan ympäristöön sopeva.
24 kommenttia
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Reimsin katedraali on tosiaan hieno! Mielestäni hienoimmat kirkot ovat kyllä todella hienoja. Vaikka itseäni samppanja ei oikein kiinnosta, olisi se joskus mukava noillakin seuduilla pyöriä.
Mari
Champagnen alue oli alueena upea. Kerran elämässä juttu!
Eveliina / Reissukuume
Aika kivaa, että saitte olla Reimsissä rauhassa! Kaikki samppanjatietous, mitä tässä toit esille, oli itselleni uutta! En tiedä tässä asiassa mistään mitään 😀
Ps. Samppanjahöyryt ja niistä ”sekoaminen” kuulostaa hyvältä 😀
Mari
En minäkään tiennyt yhtään mitään ennem reissua. Eli innokkaana keltanokkana reissuun On ihan hyvä mennä.
Kati | Täydellisen Kreikan saaren metsästys
Champagnen alueen kiertely on meillä bucket listillä. 🤩 Olisikohan jo ensi kesänä sen vuoro. 🙂
Mari
Minulla Kreikan saaret odottaneet vuoroaan vuodesta toiseen, ehkä syksy 2025?…
Sari/ matkalla lähelle tai kauas
Varmasti ollut mielenkiintoinen elämys! Itse haaveilen pääseväni tuonne vielä joskus.
Mari
Hassua, mutta itsellä ei ollut bucketlistalla. Sitten kun mietittiin pakureissua ja tiedettiin, että Britit on kohde, niin piti miettiä mikä toinen maa/alue liitetään reissuun. Tämä oli lähellä😅. Joskus näinkin.
Reissu-Jani
Reimsissa ja Epernayssa käyneenä pitää todeta että hauskaa oli varsinkin Epernayssa kun kävin muutamassa Champange talossa maistelemassa kuplivaa, eikä todellakaan ollut kuin reissuvaatteet päällä. Outo nuo kazakit että osallistuu kierrokselle, muttei edes maista. Argentiinassa viinitiloilla paikalliset tuntuivat vain hieman maistavan ja sitten kaatavan loput viineistä ämpäriin – olin ihan ”kauhuissani” että varsinkin hyviä (ja maksettuja) viinejä kaadellaan pois. Ehkäpä olin ”moukkamainen” ja join lasini aina tyhjäksi — ja sommelier kaatoi minulle tarvittaessa lisää.
Mari
Niin, oletin, että kazakstanilaisten toiminnan taustalla oli bisnes ja uskonto. Mutta mene ja tiedä. Muistiinpanoja tekivät ahkeraan..
Pirkko / Meriharakka
Reims on paljon eläväisempi kaupunki tutustua samppanjankin saloihin kuin Epernay, joka Avenue de Champagnen ulkopuolella on jokseenkin kuollut kylä. Mutta molempi parempi – samoilla seuduilla samoilimme viime syksynä!
Mari
Nimenomaa molempi parempi. Kylää ja kaupunkia, jing ja jang
finintirol
Tässähän oli hyvä kattaus Champagnea.
Ei ole tullut Champagnessa käytyä ja taitaa olla viinimaistiaisetkin tekemättä. Tosin minun viinilaadutus oli luokkaa huono-hyvä-erinomainen. Sokkotestinä en olisi erottanut huippu Champagnea hyvästä kuohuviinistä.
Joskus työpaikan tyky (työkyky) päivässä oli sokkotestinä ykkös ja kolmos olutta. Tehtävä oli erottaa ne. Olin varma, että erotan sillä onhan ykkönen vähän kuin vedellä jatkettua olutta. En erottanut:)
Tuo yllättää, että lasillinen on vain kympin ja normaali ”arkivaatteet” sopii paikkaan. Voisi kuvitella että ”glamouri” -juoman alkulähteellä hinnat on pilvissä ja kaikki pukeutuu ”pradaan”tai ”cucciin”. Taitaa glamouri tulla siinä tuotantoketjun loppupäässä.
Suomenkielinen opastus. Oliko ihan opas vai audio-opastus?
Mari
Oli ihan opas. Siis me emme osallistuneet siihen kirkko-opastukseen, vain hetken kuuntelimme sivusta😅
Ne Tammelat
Upea ja historiallinen paikka! Kyllä tuolla kelpaisi lasilliset kilistellä 🙂
Mari
Lopulta olin tyytyväinen, että Taittingerin kellarit ja pääpaikka oli rempassa, koimme jotain uniikimpaa!
Hannamari Henrika / Kohdemaa numero 28
Upea katedraali, ja hauska sattuma, että siellä oli menossa opastettu kierros suomeksi! En ymmärrä viineistä tai samppanjasta tuon taivaallista, mutta jälkimmäistä tykkään sentään juoda – siispä ehdottomasti osallistuihin samppanjatastingiin Champagnessa, jos sinne päin joskus matkustan. 😊 On kyllä uskomatonta, kuinka pienellä alueella kaikki maailman samppanja tuotetaan!
Mari
Edelleen hämmentyneesti mietin, että miten Champagneen päädyimme, se ei varsinaisesti koskaan ole ollut minun toivelistalla. Oli ihana, joskus asiat ihanempia kun ei ole odotuksia
Raija / Kohti avaraa maailmaa
Olen nyt lukenut sekä Pirkon että sinun kirjoitukset ja maistelut alueelta, joten jotain olen oppinutkin 🙂 Luulen että minulle riittää nämä tiedot eikä tarvitse lähteä maistelemaan, kun en koskaan juo mitään kuplivaa, jos ei ole pakko. Mutta on kyllä hienoja rakennuksia ja yllättävä tieto, että koko homma on keskittynyt noin pienelle alueelle.
Mari
Minä en varmasti koskaan opi erottelemaan viinejen/samppanjoiden hienouksia, mutta kiva päästä ohjatusti harjoittelemaan!
Virpi / Virpin Maailma
Tuossa Reimsin katedraalissa haluaisin käydä. Ja olipa erikoista, että opastus oli suomeksi, sellaiseen en ole koskaan matkoilla törmännyt. Ranska on kyllä mielenkiintoinen maa ja monenlaista nähtävää.
Mari
En ole aiemmin ymmärtänyt miten suuri ja monipuolinen maa Ranska on.
Aila ja Juha
Voi miten ihania paikkoja kuljettekaan jälleen! Laitan kyllä näitä omalle kartalleni saman tien. Tuo Reimsin Katedraali on todella hieno. Emme ole ikinä sattuneet suomenkieliselle opaskierrokselle, miten se oli mahdollista? Oliko jokin ryhmä? Suomenkielisiä kirjallisia opasteita olemme kyllä siellä täällä Saksassa saaneet. Sampanjanmaistelu on meille vähän vieras juttu, minun terveyteni ei kestä, ja Juha ajaa. Siispä ei tule hakeuduttua sellaisiin, mutta onhan tämä kaikki kivaa tiedettävää. Ihania kuviakin sinulla jälleen. Aila
Mari
Kyseessä oli pieni ryhmä, noin 6-7 henkilöä. En osannut heidän ulkonäöstä päätellä mitään – ja he olivat niin opastukseen keskittyneitä, että ei voinut huikata väliin mitään. Plus ei halunnut paljastua, kun hetken kuunteli salaa🤷♀️