Roadtrip Wales – Pembrokeshiren rannikkoreitti
Walesissa on 299 kilometriä pitkä Pembrokeshiren kansallispuiston alueella oleva rannikkoreitti. Reitin varrella on Atlantin valtameren hiekkarantoja, jyrkkiä kallioita sekä idyllisiä kyliä. Tässä artikkelissa esitellään kuvien avulla kylät, joissa pysähdyimme (Narberth – Solva – St. Davids – Dolgellau – Portmeirion). Näiden lisäksi matkan reitti kulki ”Walesin stonehengen”, Pentre Ifan Burial Chamberin, Tresaith vesiputoksen ja Black Rock Sands Beachin kautta.
Reitti alkaa etelä-Walesin Amrothista pohjoisen St. Dogmaelsiin. Siten päivämatkan loppuosa Dolgellausta eteenpäin ei enää kuulu Pembrokeshiren rannikkoreittiin.
Narberthin kylän keskus on kerrassaan ihastuttava vanha kaupungintalo, nykyisellään sisustusmyymälä. Kaupungintalo on rakennettu 1800-lulla ja nykyinen ulkonäkö kellotorneineen on vuodelta 1881.
Solva on tunnelmallinen, vuonomaisemassa sijaitseva kylä.
Kaupunkikuvaan kuuluvat värikkäät talot samoin kuin monessa muussakin brittikylässä.
Ylhäältä kylästä voi ihailla kaunista satamaa. Solvan satama oli keskiajalla merkittävässä roolissa.
St Davids on Walesin, Brittien ja jopa Euroopan pienin kaupunki.
Pyhimys St Davids mukaan nimensä saaneessa kaupungissa asuu 1600 asukasta.
Oikeasti kaupunki on pikkuruinen kylä, jossa on valtava katedraali. St Davidsissa on ollut kristillinen yhteisö 1500 vuotta! St David’sin katedraali on historiallisesti merkittävä ja arkkitehtonisesti vaikuttava kohde. Sen vieressä on Bishops Palace, piispan palatsi, joka ikäänkuin kuuluu samaan kokonaisuuteen.
Olimme vähän liian aikaisin liikenteessä. Pettyneenä mietin, että en näe St David’sin kirkon sisätiloja. Kirkkoa lähestyessä kuulostelen, että kuulenko musiikkia. Ovi olikin auki ja kanttori harjoitteli loppuviikon musiikkifestivaalin kappaleita. Me olimme ainoat tässä konsertissa!
Yllätys oli myös se, että St David’sin katedraalin sisällä on monia ”kirkkoja”. Varovasti astun sisään kaariovesta miettien saako kyseiseen tilaan mennä. Siitäkin kappelitilasta aukeaa kaariovi uuteen jne.
Osassa tiloista on edesmenneiden suuruuksien hautoja.
Ja mitä upeita luomuksia jopa kaikkien tilojen katot olivat!
St David’sin läheltä Martins Havenista pääsisi Skomer saarelle vartissa veneellä. Saari tunnetaan lunneistaan. Valitettavasti päiväretket saarelle on loppuunmyyty useamman viikon ajaksi.
Pentre Ifan Burial Chamberin olen nimennyt Walesin stonehengeksi. Tämä kohde on jo vuodesta 1884 ollut virallisesti merkitty suojelluksi kohteeksi.
Pentre IfanIn kivien olleen tällä tavoin 5000 vuotta. Aikaisemmin ajateltiin, että muodostelma on ollut hauta, jonka maaosuus on aikojen myötä karsiutunut. Nykyään taas uskotaan, että rakennelma on rakennettu täten maamerkiksi. Legenda kuitenkin kertoo, että alueella on nähty lasten kokoisia keijuja tanssimassa sotilaiden vaatteissa. Mysteeri ei ole vielä täysin ratkaistu.
Tresaithin vesiputouksen näkee parhaiten laskuveden aikaan, jolloin pääsee kävelemään ihan vesiputouksen alle. Nyt nousuveden aikaan pitää kiivetä beachin oikeassa päässä olevien kivien päälle, joilta näkee vesiputouksen.
Auton parkkeerasimme rannan viereiseen Ship Inn ravintolaan, joissa söimme Pint & Pie lounasmenut – mieheni kehui lihaversion olleen koko reissun parhaimman ruuan.
Dolgellaun kylän läpi virtaa joki. Tyypillisesti vesi liittyy aina jotenkin kauniisiin kyliin. Täälläkin.
Kaupunkikuva on yhtenäinen, kivistä rapatut talot tuovat ylellisen, asiallisen tunnelman.
Olin lukenut Portmeirion kaupungin olevan italialaisen pikkukaupungin tyylinen.
Mutta en ymmärtänyt, että kyseessä oli feikki, rakennettu pikkukylä! Ihan kamala oikeasti, kuin huvipuisto ilman huvipuiston kieputtimia ja hattaraa.
Kylässä on kuvattu useita TV-sarjoja ja elokuvia, siihen se sopii, lavasteiksi.
Kylän sijainti on kyllä hieno. Meren rannalla ja vuorien kehystämä.
Alueen arkkitehtinä on toiminut Clough Williams-Ellis. Hotelli Portmeirion avattiin pääsiäisenä 1926. Seuraavat 50 vuotta kylää rakennettiin.
Olin suunnitellut, että voisimme yöpyä Black Rock Sands Beachillä. No sitten viimeisimpien tietojen tilanne oli muuttunut, rannalla ei saanutkaan enää yöpyä. Periaatteessa autosta veloitetaan 8 puntaa päivältä. No sadesäällä ei onneksi ollut lipunmyynnissä ketään.
Rantahiekka on kovaa ja rannalla on sallittua ajaa. Lopulta ajelimme rannalla hetken aikaa ja lähdimme pois. Huono sää ei innostanut viipyilemään.
Tällaisenä päivänä iloitsee siitä, että on auto alla ja saa omaan tahtiin kierrellä. Ja nyt oli hyötyä aamuvirkkuudesta, saimme St Davidsin katedraalin yksin meille. Jos joku paikka nousee ylitse muiden, niin se! Onko joku kirkko sinulle vastaava?
Jos kiinnostuit lukemaan lisää Brittejen kohteista, klikkaa tästä muihin artikkeleihin.
Seuraathan minua myös Instagramissa https://www.instagram.com/maailmakotina ja Facebookissa www.facebook.com/maailmakotina.
20 kommenttia
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Tuo St David’sin katedraali näyttää todella hienolta. Varsinkin ulkoa, mutta myös sisäpuolelta. Se olisi hienoa päästä näkemään. Myös Skomer-saari lunneineen kuulostaa oikein kiinnostavalta. Yksittäisiä lunneja on tullut nähtyä Norjassa ja Alaskassa, mutta lunnisaarelle ei olla oikeaan aikaan ikinä osuttu. Tuollakin paras aika lienee kevät ja ihan alku kesä, ja muuten lunnit ovat merellä?
Mari
Meillä olisi ollut just hyvä aika lunniretkelle, mutta oli sateista – ja ei innostanut olla alueella seuraavaan päivään. Pakuretkellä en varauksia tehnyt minnekään etukäteen – osin täksi jäi monia kivoja juttuja välistä
Aila ja Juha
No en yhtään ihmettele, ettö hehkutat tuota kirkkoa ja olet nimennyt sen reittinne upeimmaksi. Tietynlainen hillitty koristeellisuus ja maanläheiset värit ovat tosi hienoja. Ihan toista kuin Etelä-Euroopan kultakoristeiset ja lasimaalauksien ja freskojen koristelemat katoliset kirkot. Ja oli hieno tuo pieni kyläkin. Wales on meille aivan vieras alue, oikeastaan ihmettelen, että en ole matkustellut Britanniassa enempää, vaikka olen opiskeluaikanani yhden kesän siellä viettänytkin. Sen jälkeen on tullut käytyä vain Lontoossa. Yksi tähän vaikuttanut tekijä on saattanut olla vasemmanpuoleinen liikenne, joka ei yhtään houkuttele meistä kumpaakaan. Koin sen aikanaa jopa jalankulkijana haasteellisena. Miten te siitä selvisitte? Aila
Mari
Briteissä ajaminen helppoa (tiet hyviä, leveitä ja liikennettä vähän). Mutta siis vas puoleinen liikenne, apukuskikin (minä) joutuu töihin kun omalla autolla ajoimme ja oma ratti ”väärällä” puolella. Liikenneympyräkäyttäytyminen haastavaa, mutta kyllä pärjää. Vain kerran mieheni ajoin vahingossa oikealla. Pyöräilimme paljon, kieltämättä oli haastavaa, ihmettelin useaan kertaan miksi nuolet tiessä väärään suuntaan🤦♀️🤦♀️🤦♀️. Mutta kun kuukauden Brittiajan jälkeen lensin Köpikseen, niin en tuntenut osaavani sielläkään miten toimia liikenteessä. No se ongelma jäi onneksi ensimmäiseen päivään. Taidot palautui😅🥰
Krista/Kristallinhohtoa
Kirkot ovat aina itselläkin kohdelistalla matkoilla. Niissä saa ihailla niin upeita kädentaitoja
Mari
Jotenkin vasta tällä reissulla ymmärsin, että millaisia taideaarrekokoelmia Euroopan kirkot pitävät sisällään.
Anmarien
Brittikylissä on jotain mikä vetää vastustamattomasti puoleensa! Juuri eilen pohdittiin ensi vuoden brittikohdetta ja Wales oli yhtenä listalla. Jännä tuo italialaistyylinen kylä keskellä harmaata maisemaa…
Mari
Voi olla, että paikalliset on ylpeitä italialaiskylästään, mutta itse arvostaa kauniina sitä oikeaa aitoa Walesia
Hannele/ Hipaisuja Maapallolla
No johan oli kirkko! Mahtipohtinen ja jylhä! Tuolla oli varmasti upea tunnelma, kun saitte rauhassa tutkia eri osia. Lunnit on näkemättä ja niitä pitää kyllä päästä joskus näkemään. Euroopan pienin kaupunki näytti idylliseltä, mutta feikkikylä oli kyllä vähän erikoinen. Kyllä aito on aito.
Mari
Onpa hyvä kuvaus: mahtipontinen ja jylhä!
Tiia/ReiseReise
Historian havinan oikein tuntee näistä kuvista! Olette ehtineet nähdä paljon kyliä ja luontokohteita. Tuo St. David’sin kirkko on kyllä upea! Hyvä tuuri, kun pääsitte tutustumaan sinne ilman muita turisteja. Muhun tekee kauniit kirkot vaikutuksen ja niissä haluan aina matkoillani vierailla. Ehkä tuonne siis joskus suuntaan.
Mari
Osa näistä vanhoista kirkoista niin järkyn isoja, että mietin, että mitä käyttöä nykyään kaikilla tiloilla on – ja paljonko pelkät ylläpitokustannukset ovat!! Briteissä onneksi kirkkoihin ole pääsymaksua
Merja / Merjan matkassa
Lunnisaari kuulostaa ihanalle! En ole niitä luonnossa nähnyt (=en ole käynyt sellaisissa kohteissa, joissa edes voisi nähdä). St David’sin katedraali myös upea.
Mari
Olen käynyt muutamassa lunnikohteessa – mutta missannut tylsästi lunnit. Ehkä seuraavalla kerralla..
Cilla Maria Travel
Oliko tuo feikkikaupunki siis pelkästään lavaste vai asuuko siellä joku/onko mitään palveluita ilmaantunut sittemmin?
Mari
Hotellia, ravintolaa ja tällaista löytyy, mutta ei tietääkseni pysyvää asutusta. Tunnelma kylässä sellainen, että ei siellä haluaisi kyllä pysyvästi asua. Vaikka ihan kiva meren rannalla – ja puolet kylästä puutarhaa yms
Matkalla kaikkialle / Sarianne
Onpa jännä tuo feikkikylä! Kätevä tietysti pitää kuvauksia, jos ei koko ajan pyöri asukkaita jaloissa 😀
Mari
Niin totta, tota en ajatellutkaan. Kylässä toki majoitustoimintaa, mutta se on hallitumpaa kuin ns normaali kotielämä.
Paula - Gone with the Gastons
Olipas upeita paikkoja ja vautsi miten hieno tuo kirkko oli sisältä. Meille kävi kerran kanssa niin, että oltiin ainoina Mustasaaren kirkossa kun siellä pärähti häämarssi soimaan ihan täysillä. Alkuhämmennyksen jälkeen meni kyllä ihan kylmät väreet, oli se sen verran upea. Tosi idyllinen tuo kylä.
Mari
Yllärit tavalla tai toisella jää mieleen. Usein koen, että jos osallistuu ryhmäretkelle, niin ne harvemmin jää mieleen erityisinä.