Pyörillä saaristossa: Turun saaristosta Ahvenanmaan saaristoon

Pyöräilin Turun saariston kautta Ahvenanmaalle pohjoista reittiä Kustavista Hummelvikiin. Aiemmin olen pyöräillyt eteläistä reittiä Paraisilta Långnesiin. Jos olet kiinnostunut tästä reitistä, lue lisää tästä.

1.päivä: junalla Turkuun (pyörästä lisämaksua kaukojunissa vain 5€!!!) ja  pyörillä Kustaviin (välillä lautta m/s Kaita Teersalosta Hakkepäähän 1h), 84km. Yö Lootholman jurtta 90€/2hh (ei aamiaista). Jurttamajoituksesta tarkemmin erillisessä blogitekstissä.

Moni jättää autonsa Naantaliin ja aloittaa matkansa sieltä, mukavasti hyviä pyöräteitä pitkin menee matka Turustakin asti. Matkalla ohitetaan Raision lintutornit, Raisionlahti. Alue on tunnettu ja arvostettu lintuvesi. Olihan siellä meidänkin pysähdyksen aikana kunnon pongari massiivisen kameran kera. Minä ihastelin sen sijaan niityllä olevia lampaita, kuin olisi toisessa maassa ollut. Toiseen suuntaan kun katsoi näki kaurapuurotehtaan piiput ja toisessa suunnassa telakan kurjet.

Saavuimme Naantaliin ja Naantali kohteli meitä hyvin, sanonta ”Kuin Naantalin aurinko” osui kohdalleen. Ajelimme ristiin rastiin vanhaa kaupunkia, en muistanutkaan, että se oli niin iso, upeuden kyllä muistin. Kesäkuun keskiviikon lounasaika oli vilkas ja rannan maalareilta kysyimme, mistä saisi nopeasti hyvää ruokaa. Hän ohjasi meidät pidemmällä olevaan vierasvenesataman ravintolaan. Ei yhtä tunnelmallinen kuin muut ravintolat, mutta nopeasti tuli ruoka ja perunamuusi oli kuin mummun tekemää ja lohi todella rapsakaksi paistettu. Ja maisemat ehkä jopa parhaat.

Katselimme vastarannan tornia ja mietin, että niin kovin tutun näköinen, että onko tuo muka Turun tuomiokirkko.. No eihän se tietenkään se ole vaan televisiosta tuttu presidentin kesäasunto Kultaranta. Matkamme meni sen ohitse ja kävimme massiivisten rautaporttien takana. Portti opastetulle puutarhakierrokselle aukeaisi heinäkuussa. Jotenkin oletin, että portilta olisi vähän nähnyt, mutta oikeasti näki vain vankilan porttien kaltaisen portin.

Teersalon lautta menee vain pari kertaa päivässä ja se ei ole autolautta. Jos sen missaat, niin ylimääräistä pyöräilyä tulee 60 km Hakkenpäälle. Näin meinasi käydä espoolaiselle pariskunnalle, joka saapui lauttarantaan minuutin myöhässä. Ihana kapteeni näki tämän ja palasimme poimimaan heidät!! Eli huomioi, että katsot oikeaa aikataulua, lautat sovelluksesta saa mielikuvan, että lautat menevät 20 min välein. Kun tarkemmin katsot asiaa, niin tarjoaa kaikkia lauttoja ja jollakin matka Hakkenpäähän kestää jopa 9h!!! Muista tsekata tämä Velkuan reitin lautta nimenomaa Finferries sivuilta.

Kustavissa pysähdyimme lossirannan lähellä oleville Jeremian luolille. Voit siis käväistä tälle 200m polun päässä olevalla luonnonkivimuodostelmalla myös jos sinulla on ekstra-aikaa ennen lossille menoa (lossi kulkee 20 min välein klo 05-22). Siellä on useita erikokoisia luolia, luolakohtia ei ole merkitty. Ne täytyy itse löytää. Opaskartta ohjaa myös upealle maisemalle. Se on kuitenkin vähän puustoinen kohta, ei maisema hyvin näy, opaskartan kuvasta näet hienomman maiseman.

2.päivä: Kustavi-Vuosnainen pyöräily, lautta  m/s Viggen(40min) Vuosnainen (Osnäs)- Åva, pyöräily Åvasta Torsholmaan. Poiketaan reitiltä pyöräillen Fisköhön. Torsholmasta lautta Kumlingeen m/s Ejdern 1h 5min  Yö Kumlinge stugor 61,8€/2hh.

Siirtyminen suomenkieliseltä alueelta ruotsinkieliselle tapahtuu konkreettisesti lauttamatkan aikana. Toisaalta saaristolaisten palvelualttius ihailtavaa ja aina asiat selviävät kielellä sun toisella.

Turun saaristosta siirruttäessä Ahvenanmaan saaristoon rakastamani silokalliot jatkuvat. Tyypillinen maisema katajainen. Maaperä punaista graniittia, joka näkyi käytännössä myös siten, että asvaltti oli punaista. PALJON joutsenia, minfulness hetkiä vietimme seuraten joutsenperheiden ruokailuhetkiä.

Pysähtyneisyyden tunnelmaa koko päivä, ” ei ristinsielua” kuvaisi päivää. No nähtiin me muutama. Saavuimme Åvan satamaan klo 14.15 ja kun lähdimme Torsholmasta 19:00. Tällä välillä näimme viitisen autoa ja kymmenkunta ihmistä.

Saaristolaismuseo aukeaa vasta juhannuksena, mutta fiilistelimme pihamaalla. Merta on kaikkialla ja kareja, luotoja, kallioita. Jokaista asukasta on kuulemma vähintään kaksi saarta, mikä tarkoittaa yli 1200 saarta. Fiskössä oli muutama kaunis vanha tuulimylly.

Valitettavasti näimme oheisen ilmoituksen Brändön sivuilla liian myöhään, olisi ollut ihana kuunnella saaristolaiselämästä: ”Jos jaksat kuunella kunnanjohtajaa Johnia tunnin verran (esittelen koulua, urheiluhallia, päiväkotia j.n.e.) niin kunta tarjoaa yöpymisen ja lounaan 2- 5 henkilön perheelle. Soita heti ja varaa aikaa tutustumiseen. Kannattaa ja olet koukussa.”

Kumlingeen saavuttuamme totesimme tulleemme kuin eri maahan verrattuna Brändöön. Talot olivat isoja (myös vauraamman oloisia) ja puut myös, myös mäntyjä paljon. Tuuli oli ajoittain puuskaista ja päivän aikana piti ihan laittaa paita päälle – oikeasti saaristossa kuuluu tuulla.

Kumlingen kunta koostuu yli 800 saaresta, joista neljä on asuttuja (yht 320 asukasta). Palveluita ja nähtävyyksiä on  neljällä saarella: Kumlingessa, Seglingessä, Enklingessä ja Snäckössä, ja lautat kulkevat saarelta toiselle. Kumlingen palvelut oli äkkiä nähty: posti, pankki ja vähän ulkoa kulahtanut kauppa. Mutta koulu oli käsittämätön, kuin 1000 oppilaan upea keltainen kivikoulu. Jäimme pohtimaan, että kenties koulussa on myös asuntoja, niin iso oli. Kun ajoimme siitä uudestaan ohitse, huomasimme, että siinähän on terveyskeskus, vanhainkoti ja kirjasto ainakin myös.

Kumlinge stugor on 6 km laivarannasta ja matkan varrelta teimme vielä harharetken Pyhän Annan kirkolle. Kumlingen kirkko kylpi auringossa kun saavuimme puoli yhdeksältä illalla. Kirkko on rakennettu 1500 luvulla Pirkanmaalaisen rakentajan, tarkemmin Piimänen Längelmäeltä toimesta, joten ei ihme, että se tuntui kotoisalta. Sisätiloissa olisi ollut aivan upeita alkuperäisiä maalauksia ja 1200-luvulta oleva alttarikaappi – harmi, että ei ollut auki. Kirkolla totesimme, että kylläpä Suomessakin on kirkkoja. Santiago de Compostelaan vaeltaessani ihmettelin Portugalin/Espanjan kirkkojen määrää, tällä reissulla todettu, että kyllähän meilläkin. Caminosta voit lukea lisää tästä.

Kirkon alueelta lähtee 12,5 km pitkä luontopolku. Kumlingessa on muutoinkin kivasti nähtävyyksiä, mm. museoapteekki ja pyöreistä hiidenkivistä koostuva ranta-alue. Jälkiviisaana tuli mieleen, että siellä olisi voinut viettää enemmänkin aikaa, mutta lautat menivät siten kun menivät. Ennen Kumlingeen tuloa meidän piti pistäytyä Lappossa,  mutta koska soitimme laivan kapteenille vasta puoli tuntia ennen (pitäisi soittaa tuntia ennen), hän ei meitä enää sinne kuskannut. Halusi ehkä siinä vaiheessa pitää taukoa, kun oli jo siihen orientoitunut (lautta oli laivarannassa odotteluaikamme 1,5h). On siis huomioitava, että osa lautoista kulkee aina aikataulun mukaisesti ja osa kulkee aikataulun mukaisesti, jos ne tilataan. Aikataulut Ålandstrafikenin sivuilta.

Kumlinge stugor on vierasvenesatamasta, ravintolasta ja punaisista pikkumökeistä koostuva kokonaisuus. Ihanasti respan rouva tarkisti meiltä, että onhan meillä ruokaa, sillä ravintola oli jo suljettu. Illan viimeinen saunavuoro oli jäänyt vapaaksi ja saimme sen veloituksetta.

Olen ihan vakuuttunut siitä, että tämä johtui siitä, että hän vaikuttui vallan pyöräilykaverini ruotsin kielen taidoista. Minäkin kyllä osaan hymyillä ruotsiksi niin kauniisti, että sekin varmasti edesauttoi?! No booking on täynnä henkilökunnan kehuja, että varmasti talon tapa on myös aina antaa parastaan asiakkaille. Kyllä kruunautui päivä kunnon pesulla ja pulahduksella mereen. Ja minttuviinakaakaolla!! Uni maittoi hyvin.

3. päivä Kumlinge-Hummelvik (Ahvenanmaa) lautta m/s Al Fågeln 9:10-10.30 ( 1h 20min). Tässä postauksessa manner-Ahvenanmaan tunnelmia.