Päiväretki Balatonjärven ympäri – parhaat pysähtymispaikat

Tunnin ajomatkan päässä Budapestistä oli lomamme kiinnekohta Siofok. Siofokista voi lähteä kätevästi kiertämään junalla Balatonjärven rantaa myöten menevää rataa pitkin tai pyöräillä 80 km pitkän ja 10 km leveän järven ympäri. Meillä oli auto käytössä ja täten selvisimme päivässä. Askelia tuli mittariin siitäkin huolimatta reilut 20 000.

1. Keszthelyssä on upea barokkilinna

Keszthelyssä on ollut asutusta vuodesta 1247. Siellä on Balatoninalueen upein nähtävyys, 1745 rakennettu Festetics Kastely barokkilinna. Rakennuttaja oli kroatitaustainen Christopher Festetics. Linnassa on aluenperin ollut 34 huonetta ja laajennusten myötä huoneita on nykyisellään sata. 1804 linnan sisälle rakennettiin myös kappelihuone. Kappelihuoneeseen voi katsoa ylhäältäpäin ja se on yllättävän perinteisen oloinen, ei tunnistaisi helposti sen olevan niinkin vanha.

Huoneista kymmenkunta on sisustettu museokäyttöön englantilaistyylisiksi palatsin huoneiksi.  Huoneissa on erityyppisiä tunnelmia, mutta kaikkein sähvähdyttävin on varmasti Helikon Könyvetar –kirjasto,  ja sen tummat puukalusteet. Pieni kirjastohuone on rakennettu linnaan 1938, iso kirjastohuone taas rakennettiin 1899-1901. Sen on rakentanut Keszthelystä kotoisin oleva puuseppä Janos Kerbl. Neoklassista suuntausta edustavat kirjahyllyt on tehty slavonialaisesta tammesta. Kirjastossa on kaikkiaan 18 000 tuotetta, 18 eri kategoriaan nimettyjen kirjojen ohella nuotteja, lehtiä ja karttoja.

Linnan puutarhasssa käyskentely on ehkä vielä sisätilojakin upeampi kokemus. Sisäänpääsy linnaan ja yhteen näyttelyyn valokuvausoikeudella maksoi kympin (näyttelyitä viisi). Kierroksen lopussa olevasta museokaupasta pääsee kiipeämään kierreportaita pitkin torniin ja sieltä on kohtalaisen hyvät näkymät graafiseen puutarhaan.

Palatsilta voi kävellä Kastely utca -katua pitkin kirkolle ja kaupungintalolle.  Tällä  Fö ter –aukiolla on usein tapahtumia ja näytti siltä, että myös vierailuiltamme siellä oli alkamassa konsertti. Kaupunkiin pääsee myös Mahart laivalla kesäaikaan.

2. Hevizin kylpylä on vielä autenttisen tunkkainen, vieraile siellä nyt, ennenkin sitä ehditään liiaksi modernisoida

Keszthelystä viiden kilometrin päässä sijaitsevassa Hevizissä on Gyogyto-järvi, joka on Euroopan suurin kuumavesilähde. Järven päällä ja reunoilla on kylpylärakennuksia. Sisätiloissa olevien altaiden lämpötila on lämmin, 36 astetta ja  myös järven lämpötila on 30 astetta.

Vesi on mineraalipitoista ja  lievästi radioaktiivista – sen sanotaan lievittävän esimerkiksi reuman oireita. Syyskuun alkupuolella altaat oli täynnä paikallisia eläkeläisiä. Oli tavanomaista ostaa lötköpötkö ja lillua sen päällä kiireettömästi. Itse kyllä päädyin vesijuoksemaan ja myös uin koko alueen ympäri.

Ohjeissa sanotaan, että kiireetön kelluminen lisää järvessä olevan mudan terveysvaikutuksia. Jäin miettimään, että kummalla oikeasti on suurempi terveysvaikutus: mudalla vai liikunnalla (vesijuoksulla ja rennolla uinnilla vedessä)?

Hevizin luonnonmudan vaikutukset on alueella tunnetttu ”ikuisesti”, mutta vasta 1800-luvulla Count György Festetics perusti alueelle yleisen kylpylän. Ja kaikenkaikkiaan tämän tyyppisten hoitojen vaikutukset on tunnettu jo Hippokrateksen ajoilta (460-377 B.C). Vesi pulppuaa alueelle 41 metrin syvyydessä olevasta lähteestä.

Aluetta symbolisoi lootuksen kukka. Järven lootukset ovat suojeltuja ja ne on tuotu Intiasta ja Afrikasta 1898. Jos haluat kokea alueen lootusten kukkiessa, niin ajoita vierailu kesäkuun ja marraskuun välille aamupäivään: kukat ovat auki noin yhteentoista asti. 1926 kylpylä sai nykyisenkaltaisen asunsa ja alueella vieraili n. 16 000 kylpijää vuosittain. Toisen maailmansodan aikaan kylpylä ja ympäristön hotellit olivat sairaalakäytössä ensin saksalaisille ja myöhemmin venäläisille sotilaille.

Kolmen tunnin sisäänpääsy alueelle maksoi vajaan kympin (epähuomiossa otimme lipun, joka ei sisältänyt saunoja). Paikan tunnelma oli vähän tunkkainen. Suosittelen paikkaa vain hienolla kelillä, jolloin voi nauttia ulkoalueista.

3. Szigligetin linnaraunioilta upeat näkymät vehreään ympäristöön

Szigligetin rauniolinnoilta on upeat maisemat Balaton-järvelle ja muutoinkin vehreään ympäristöön. Sisäänpääsy kolme euroa.

Tästä 750 vuotta vanhoista linnanraunioista tekee ainutlaatuisen sen, että tätä linnaa ei milloinkaan turkkilaiset saanut valloitettua, tuhottua kylläkin. Kylä on korkealla ja linnarauniot näkyvät todella kauas. Itse asiassa kaukaisuudesta ne näyttävät linnalta eikä raunioilta. Kylän nimi Szigliget tulee kahdesta unkarinkielisestä sanasta, saarta tarkoittavasta sziget sanasta sekä lehtometsikköä tarkoittavasta liget sanasta. Vielä 1500 luvulla Balaton järvi käytännössä ympäröi kylää. Tämä selittää paljon alueen vehreyttä.

3. Tihanyn kirkko on ainutlaatuisen kaunis

Tihany on kerrassaan valloittava kylä, sitä sanotaan Balatonin alueen kauneimmaksi ja varmasti onkin! Tihany tunnetaan viinimaistiaisista ja benediktiiniluostarista. Tihanyn kaksitornisen Apatsag Templom –kirkon ulkopuoli oli huputettuna ja remontissa, joten sisätilojen upeus pääsi yllättämään.

Kirkko on rakennettu vuonna 1754. Olin ymmärtänyt, että kirkkoon olisi pääsymaksu, mutta mennessämme siellä oli käynnissä konsertti ja edes sinne ei ollut pääsymaksua. Kirkon ulkopuolelta on kerrassaan mahtavat näkymät Balaton-järvelle. Kylässä on ruokokattoisia perinnetaloja ja paljon käsityöläiskojuja – matkaseuralaiseni lapsenlapsi saa käsinkirjaillun kesämekon ensi kesäksi.

Tihanyssa on myös Szabadteri neprajzi muzeum –ulkoilmamuseo sekä noin tunnin mittainen vaellusreitti, mutta koska aurinko oli jo laskemassa ja emme halunneet ajaa pimeällä, niin jätimme nämä välistä.

Tihany on laventelialuetta. Ei ollut enää laventelikausi, joten laventeleitä lähimmäksi pääsi kojuilla, joissa oli myynnissä laventelilta tuoksuvia hajupussukoita ja eräs jäätelökoju oli laventelinvärinen. Tarina kuitenkin kertoo, että laventeliaikaan alueella on myös peltoja, joista kuka tahansa saa kerätä laventelia.

5. Siofok – Balatonin ”pääkaupunki’

Matka jatkui kauniiden maalaismaisemien, viiniviljelysten ja pikkukylien kautta takaisin Siofokiin. Valloittavaa on mielestäni se, että koko järveä kiertävä junarata menee suoraan tien vieressä ja melkein koko reitin ajan myös hyväkuntoiset pyörätiet kulkevat tien vieressä.

Siófokia kutsutaan Balatonin bailauspaikaksi. Toki viikonloppuna musiikki raikasi, mutta muutoin maine tuntui erikoiselta näin syyskuun alussa. Siofok on kuitenkin  noin 25 000 asukkaan kaupunki ja siellä on ihan kaikille kaikkea: venerantoja, satama, josta lähtee lautat ja kaupallisia risteilyjä, basaarikojukujia, näkötorni, ravintoloja, jäätelökojuja (siis kaikkialla ja irtojäätelötötterön hinta vaihteli 300-380/pallo (350=1€), kauppoja.

Siófokin 17 kilometrin pituisella rannalla on paljon uimarantoja ja vesipuistoja – kuitenkin pääosin rannat ovat erittäin matalia. Itsekin harrastin vedessä ”voimakävelyä”, on todella tehokasta kävellä vedessä, jossa veden pinta jää reiden korkeuteen. Ja ei tarvitse pelätä pohjassa olevia kiviä, hienoa hiekkaa on kaikkialla. Myös eräs koira nautti vedessä ilakoinnista ihan itsenäisesti. Järvestä tekee ainutlaatuisen sen oikeasti erikoinen vihreä väri. Väriä on vaikea sekä kuvailla, että saada talteenotettua valokuvaan.