Ovatko Ulko-Tammio/Itäisen Suomenlahden kansallispuisto tuttuja??

28 km päässä Kotkan Sapokasta, reilun kahden tunnin merimatkan päässä on yksi Suomen tuntemattomampia kansallispuistoja – jo nimikin on vaikea painaa mieleen: Itäisen Suomenlahden kansallispuisto.  Ulko-Tammion saari sijaitsee lähellä Venäjän rajaa ja on Itäisen Suomenlahden kansallispuiston itäisimpiä saaria. Alus risteilee läpi Kotkan saariston matkalla Ulko-Tammioon.  Aavaa ulappaa, kallioluotoja. Sininen, vihreä ja valkoinen ovat saaristomme värit – upeat kumpupilvet edustavat valkoista.

Tammion kalastajakylä on Itäisen Suomenlahden parhaiten säilynyt kalastajakylä. Sen ohitse veneemme jatkoi matkaansa, sinne tehdään eri risteilyjä. Tämä Merisetin m/s Viklan risteily meni Ulko-Tammioon, joka on osa kansallispuistoa. Kesällä 2022 aikuisen menopaluumatka maksoi 47€. Satamassa on ilmaisia parkkipaikkoja, navigaattoriin vain osoite: Sapokankatu 3, 48100 Kotka.

Ulko-Tammion lisäksi muita kansallispuistoon kuuluvia alueita ovat Mustaviiri ja Haapasaari. Veneemme saapuessa Ulko-Tammioon meitä oli vastassa Metsähallituksen opas. Hän johdatti halukkaat tunnin kierrokselle ympäri saarta. Tässä jutussa olevat monet tiedot ovatkin opaskierroksella kuultuja.

Ulko-Tammiossa on koskematonta luontoa ja todella rehevää tänä kesänä. Runsaista sateista johtuen, lehtokielot olivat todella isoja. Oppaamme toki sanoi, että lehtokielot ovat niin isoja, että tuntee olevansa kuin sademetsässä. Odotin sitten inan erilaista, oikeasti kielot olivat vain korkeintaan puolisääreen 😅

Ulko-Tammio on asumaton saari, jonka ominaispiirteitä ovat harvinaiset linnut ja kasvit. Saaren korkeimmalla kohdalla on lintutorni, josta avautuu laaja näkymä kansallispuistoon/Venäjälle asti. Näkötornista käsin paljastuu Ulkotammion luonto: lehtometsä ja sileät rantakalliot.

Saaren sotahistoriasta kertovat toisen maailmansodan aikainen  luola ja museotykit. Saaressa on 3,5 km luontopolku, autiotupa ja katettu grillauspaikka -rantakallioilta pääsee myös uimaan, joten uikkarit matkaan.

Itäisen Suomenlahden kansallispuiston historia

Itäisen Suomenlahden kansallispuisto on perustettu 1982 – paljon onnea 40v kansallispuistolle!!!

Vuodesta 1924 alkaen saari toki on ollut jo luonnonsuojelualue.

Itäisen Suomenlahden kansallispuisto on noin 60 kilometriä leveä alue Kymenlaakson maakunnan ulkosaaristossa kahden kaupungin (Kotka ja Hamina) sekä kahden kunnan (Pyhtää ja Virolahti) alueella. Kansallispuisto on perustettu vuonna 1982. Itäisen Suomenlahden maapinta-ala on 656 hehtaaria, siten se ei enää nykyisten määritelmien mukaan olisi kansallispuisto – kansallispuiston vähimmäispinta-ala pitää olla 1000 hehtaaria. Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon ei kuulu vesialueita – tämä tieto on jopa hämmentävä. Jos kuuluisi, niin sitten pinta-alamäärät helposti toteutuisivat.

Ulko-Tammion sotahistoria

Ruotsinsalmen taistelu on ollut yksi maailman suurimpia meritaisteluita😳!!! Tämän kunnian alue on saanut alusten ja joukkojen määrän vuoksi.

Vaikka Ulko- Tammio on vuodesta 1924 asti ollut luonnonsuojelualue, niin sodan aikana kuitenkin on ollut muuta toimintaa kuin luonnonsuojelua. Vuonna 1939 autiotupa rakennettiin vartiotuvaksi. Sitten saarta aloitettiin linnoittamaan ja varustamaan – tuotiin tykkejä, rakennettiin korsuja. 115 metrin pituinen tunneli rakennettiin asevarastoksi ja viestintätunneliksi –  oikeasti se on edelleenkin hyvä pommisuoja.

Enimmäillään 1942-43 saaressa on ollut muutamia satoja sotilaita ja lottia. Silloin saari on ollut aggregaateilla valaistu, 60 valopylvästä on ollut ympäri saarta!!!

Sodan jälkeen saari piti riisua vallan aseista.

Oppaamme kertoi mielenkiintoisia asioita sodan ajalta. Sotilaat antoivat lempinimiä eri saaren osille. Arizonaksi kutsuttiin saaren kuivempaa puolta. Etelän kaipuu on metsäinen, soinen, louhikkoinen  osa eteläosassa.

Sata metriä pitkä tunneli on saaren uniikki yksityiskohta

Tunneli on  niin korkea, että siitä voisi ajaa vaikka pakettiautolla. Tunneliin mennään saniaisten reunustaman rotkomaisen solan lävitse. Tunnelin pitkospuut helpottavat kulkua, mutta kännykän valo on tarpeen. Vaikka tunneli ei ole kuin 115 metriä, niin uloskäynti ei mutkasta johtuen näy sisäänmenoaukolle. Todella eksoottinen fiilis on tunnelissa – vaikka tietääkin tämän olevan manmade.

Ulko-Tammion saaren luonnon monimuotoisuus

Saaristossamme on jotain niin uniikkia, että aikoinaan kivityömiehiä on ollut paljon saaristossa hommissa. Eteläosassa saarta on metsäisen maaston lisäksi myös kivilouhosta. Rapakivi on kaikilla maailman kielillä rapakivi, sillä tässä mittakaavassa sitä ei muualta maailmassa löydy! The rapakivi, das rapakivi jne. Esim. Pietarin kaupungin tiettyjä osia on rakennettu pitkälti rapakivestä. 

Kallio-osan jälkeen saaressa kasvaa ”lääkeyrttialue”.  Alkukesän sateista johtuen tämän vuoden villimansikkasato on hyvä. Sodan aikana tehtyjen kirjauksien perusteella saaresta on jopa poimittu reilusti puolukoita. Saaressa on myös hillaa. Tästä saaresta on siis vaikka mihin!

Ruoholaukka yleensä kesäisin kuivuu, ei tänä kesänä.  Tupasvillat sen sijaan olivat jo nuupahtaneet loistostaan. Kielot olivat jo kukkineet. Lätäköissä viihtyvät käärmeet ja sammakot. Isomaksaruoho on perhosten ruokaa, joten perhosparatiisi on saari myös. Värimaailma oli viime viikkojen helteistä ja  kuivuudesta johtuen aniliinipunainen.

Lintuvalikoima on saaressa moninainen: Sirkkalinnut, viitakerttu, peukaloinen, punarinta -tässä muutama oppaan mainitsema. Idäntiltaltti kuulemma on yhtenä vuonna pongattu. Teeriä on myös Ulko-Tammiossa, vaikka yleisesti saarissa ei ole.

Ulko-Tammiota kutsutaan Itäisen Suomenlahden helmeksi – oletko lukemasi tai mahdollisen saarivierailusi perusteella samaa mieltä?

P.S. Satamaan saapuessasi olet käytännössä Sapokan vesipuistossa. Se on must see pysyähdys. Pelti, kivi ja vesi ovat Sapokan vesipuiston elementit: peltipatsaita, kivikatsomo ja kaiken huipennuksena 20 m korkea vesiputous. Oikeasti puisto on myöa vehreä, erityyppisiä istutuksia sulassa sovussa. Pohdin, että miksi Tampereen kokoisessa kaupungissa ei ole pientäkään puistoa, jossa olisi nämä elementit?!!!