Kuin ulkomailla: Ahvenanmaa!!!

Ahvenanmaa on osalle tuttu lapsuudenperheen auto/telttaretkiltä, purjehtijaperheille purjehduksilta, mutta liian monelle se paikka, jonne ei ole mitään syytä mennä. Olen varma, että jos pidät luontomatkailusta tai pyöräilystä, niin Ahvenanmaa on oiva kohde ja saat tästä postauksesta vinkkejä ja intoa tutustua!

Ahvenanmaalle on helpointa mennä isoilla laivoilla,  mutta itse olen mennyt kahdesti pyörällä läpi saariston. Voit lukea lisää näistä matkoista pohjoista reittiä pitkin Kustavista Hummelvikiin tai eteläistä reittiä pitkin Paraisilta Långnesiin.

Tässä postauksessa kerron tarkemmin pohjoiselta reitiltä saapuessasi olevista palveluista ja mielenkiintoisista kohteista. Nämä ovat saavutettavissa hyvin ensimmäisen Ahvenanmaan pyöräilypäivän aikana ja jokaisen makuun löytyy sopiva majoituspaikka. Meidän valinta oli kolmen tähden Bastö Hotel & Stugby Pålsbölessä, mutta viiden tähden majoitus onnistuu punaisten kallioiden alueella Havsviddenissä ja riippumattomajoitukseen upeita paikkoja löytyy Getabergenin huipulta. Ahvenanmaalla ei ole manner-Suomen jokamiehen oikeuksia, mutta jos ei ole mahdollista kysyä maanomistajalta lupaa, niin saa yöpyä yhden yön ajan maastossa.

Hummelvik – Bomarsundin linnoitus – Jan Karlsgården ulkoilmamuseo – Smakbyn ravintola – Kastelholman linna – Taffelin tehtaanmyymälä – Stallhagenin kahvila/tehtaanmyymälä – Uppe på Berget näköalatorni – Finnströmin kirkko, yht 35 km (+ pyöräily valitsemaasi majapaikkaan)

Hummelvikin lauttalaiturista on  lyhyt polkaisu ja otat tämän päivän ensimmäisen ja viimeisen lossin. Siirryt lossimatkan myötä virallisesti saaristosta manner-Ahvenanmaalle. Jo heti alkumatkasta saimme ihailla isoja omenatarhoja. Tai jos en olisi tiennyt miten suuri omenamehun tuottaja Ahvenanmaa on, niin en olisi ymmärtänyt, että viiniviljelmien näköiset viljelmät ovat omenatarhoja. Kyllä jossakin vielä näimme perinteisiä omenapuutarhoja, mutta enimmäkseen ne olivat kuvien kaltaisia.

Bomarsundin linnoitusta ennen on museo. Museo oli kiinni meidän visiitillä, mutta otin tämän upean kuvan Bomarsundin suuntaan. Museolta lähtee myös muutaman kilometrin luontopolku mm. islamilaisen ja juutalaisen hautausmaan ohitse – kuulin myöhemmin tätä reittiä kehuttavan, mutta itse ohitimme sen, kun tiesimme niin paljon muuta mielenkiintoista olevan tulossa.

Bomarsundin päälinna oli Ahvenanmaan kaikkien aikojen suurin rakennus, jossa oli 246 huonetta (!!!) ja siellä asui 2500 sotilasta. Bomarsund oli monikulttuurinen yhteisö, jossa eli roomalaiskatolilaisia, protestanttisia, juutalaisia ja muslimeja sulassa sovussa. Linnoitus rakennettiin Venäjän puolustusvoimien toimesta Ahvenanmaan ja Suomen ollessa Venäjän alla.  Linnoitus tuhottiin Oolannin sodassa vuonna 1854, jolloin se ei ollut edes täysin valmis (rakentaminen aloitettu 1832). Vuonna 1856 Ahvenanmaa demilitarisoitiin ja aluetta ei otettu enää käyttöön.

Bomarsundista voit pyöräillä ”kulttuurikeskittymään”, jossa voit myös lounastaa. Nyt kesäkuun alussa Smakbyn ravintola oli auki vain klo 11-15, joten tarkista aukioloajat. Tämä ravintola on on Ahvenanmaan oman pojan Micke Björklundin omistama. Hänet on valittu vuoden kokiksi sekä Suomessa että Ruotsissa. Miljöö on kerrassaan upea ja hintataso yllättävän huokea – lounas paikallisella omenaviinillä ja perinteisellä Ahvenanmaan pannukakku jälkkärillä 24€. Pääruuaksi otin vegaanivaihtoehdon, poke bowl med smaksattris, pihlat & grönsaker. Tämän ruuan ehdoton ylläri oli marinoidut kuivatut parsasuikaleet – kuin karkkia, ihanaa! Palvelu ja kohtaaminen oli ehkä vielä ruokaakin parempaa.

Vastapäätä ravintolaa on Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseo, joka esittelee 1800-luvun ahvenanmaalaista maatilakokonaisuutta. Sisäänpääsy ilmainen. Kaikki alueen rakennukset on siirretty muualta (ensimmäiset 1931) ja aseteltu oikeaoppiseen järjestykseen. Järjestyksen mukaisesti miespiha oikealla puolella (asumiseen ja ruokatavaroiden säilytykseen liittyvät rakennukset) ja karjapiha (liiterit, lämpimät, tallit yms)  vasemmalla puolella. Jokaisella talolla oli lisäksi oma tuulimylly ja rannassa luonnollisesti venevajat. Rannassa oli myös erikseen alkeelliset kalastajakämpät – vähän samaan tyyliin kuin manner-Suomessa eräkämpät metsästäjille syvällä korvessa. Kauempana muista rakennuksista  paja ja sauna – paloturvallisuus tähän syynä. Alue oli erityisen siisti ja hyvin ylläpidetty (vierailun aikanakin oli työmiehiä yhdessä rakennuksessa).

Kastelholman linna näkyy myös ulkoilmamuseoon. 8€ lippu sisältää myös pääsyn vankilamuseoon. Olimme niin otettuja ympäristön monipuolisuudesta, että unohdimme koko museon. Älä sinä missaa, sisäänpääsy sinne on ulkoilmamuseon yhteydessä.

Kastelholma on rakennettu 1380-luvulla ja on Ahvenanmaan ainoa keskiaikainen linna. Se on erittäin hyvin säilynyt ja koostuu kahdesta osasta eli kehämuurin ympäröimästä korkeammasta päärakennuksesta ja eteisrakennuksesta.  1300-luvun lopulla Kastelholma oli tyypillinen linna, johon kuului torni, asuinrakennuksia ja kehämuuri.

Kastelholman linnan jälkeen jatkoimme matkaa ja poikkesimme Taffelin tehtaiden myymälään. Korona-aikaan luonnollisesti tehdaskierroksia ei ole. Olisi ollut upeaa ostaa jättikokoinen kestokassityylinen Taffelreppu. Sen sisällä oli kuusi Taffelpussia, yhteensä 18€. Eräät reissussa olleet vanhemmat ostivat sen kotiintuliaisiksi ja voin vain kuvitella hetken, kun perheen lapset saavat sen ja hihkuvat, että onko se täynnä shipsejä 😉 Vähän mietimme huomiota, jota saisimme, jos polkisimme reppu selässä, mutta ei oikein kestänyt mieli ajatusta, että olisi kahteenpekkaan kiskonut shipsit…

Vähän Taffelin jälkeen on myös Stallhagenin panimo ja myymälä. Se on Ahvenanmaan suurin panimo. Emme poikenneet. Myöhemmin Ahvenanmaalla join ruuan yhteydessä Amalias Limonadfabrikin (sijaitsee Lemlandissa, lähellä eteläisen reitin lauttarantaa Långesiä) siideriä ja kyllä se minusta voittaa 10-0 Stallhagenin maustetut oluet.

Pyöräillessä näkee jo kaukaa Uppe på berget näköalatornin. Todella ihanan kahvilan lävitse voi kävellä tukevalle näköalatornille (sisäänpääsy ilmainen). Toisaalta jos sinulla on paha korkeanpaikankammo, niin kahvilan pihakallioilta näkee melkein saman verran ja parhaat näkymät ovat tornin puolivälistä.

Päivän viimeiseen must-see kohteeseen lukeutuu 1400-luvulla rakennettu Finnströmin harmaakivikirkko. Tätä Porvoon hiippakuntaan kuuluvaa kirkon ovet eivät tällä kertaa meille avautuneet, joten emme nähneet sen keskiaikaista sisustusta.

Tämän esittelemäni päivän pyöräilymatka on 35 km ja jos jatkat majapaikkaamme Bastö Hotell & Stugbyyhyn, niin kokonaispyöräilymatka tälle päivälle on 41km. Itse teimme illalla vielä illalla pyöräretken Getabergenille (edestakaisin 30km), joka on maagisen mieletön luontokohde. Siellä kannattaa ehdottomasti kävellä 5 km luontopolku (kesto 2h), joten harkitse oman/pyöräsi kunnon mukaan otatko sen vielä matkaohjelmaasi samalle illalle. Mutta sitä ei saa jättää välistä, se on mielestäni Ahvenanmaan paras luontokohde!!! Kerron Getabergenin reissusta  erillisessä postauksessa tässä.

Mitä kokemuksia/fiiliksiä sinulla on Ahvenanmaalta? Mikä on sinun must-see kohteesi?