Kroatian Opatija ja Mošćenice -koe glamour ja keskiaika samana päivänä
Opatijaan on matkaa majoituspaikastamme Krk:sta tunnin verran ja suositulta Pulan alueelta 1,5h. Opatijasta 16 km Pulan suuntaan on Moscenice. Kaikista Adrianmeren rannan kylistä ja kaupungeista nämä kaksi ovat suosikkini. Jos pitäisi valita retki näihin kaupunkeihin tai saarihyppely, niin nämä kylät valitsisin. Tämä kertoo aika paljon.
Kylpyläkaupungin glamouria Opatijassa
Parkkeerasimme auton Opatian puiston porttien eteen (park centar Opatia) ja astuimme rauhoittavaan maailmaan. Päivä oli yllättäen muuttunut pilvisestä aurinkoiseksi ja kuumaksi. Meillä oli liiaksi verhoa päällämme ja kävely puiston isojen puiden alla viilensi. Harmitti, että ei ollut uikkareita mukana. Paikalliset selkeästi nauttivat olostaan. Rannalla oli myös terasseja, joissa oli leveitä sohvia auringonottoon. Ranta oli täynnä minun niin paljon rakastamia betonisia auringonottoulokkeita.
Angiolina puisto reunustuu siis rantapromenadiin. Nyt syksyllä puistossa ei enää ollut kukkamerta. Voin vain kuvitella kevään ja kesän, jolloin puiston 170 kasvilajia ovat kukassa. Tarina kertoo, että kasveja on aikoinaan kulkeutunut puistoon merenkävijöiden matkassa aina Himalajalta asti. Maailmankuulut taiteiljijat kuten Tsehov ovat ammentaneet inspiraatiota puistosta ja Opatijan kylpyläkaupungista. Puiston keskellä on Villa Angiolina, 1844 rakennettu palatsi.
VillaAngiolina tavallaan aloittaa entisöityjen palatsin kavalkaadin. Koko Lungomare-katu on täynnä Itävalta-Unkari aikakauden 1800-luvun palatsien rivin. Täällä Opatijassa vallan kuuluu nauttia rantaterassilla kahvia (tai rahvaammin olutta) ja kuvitella kuninkaallisten ja ylämystön aikoinaan tehneen samoin.
Kylpylöitä oli aikoinaan täynnä 12 km pitkä rantapromenadi. Opatija oli niin upea kaupunki, että ihan suosittelisin siellä yöpymään, jos tälle alueelle päätyy.
Moscenice
Matka Opatijasta Mosceniceen on 16 km, mutta se on niin suuri elämys, että sitä voisi ihan päivittäin ajella. Palatsia toisensa jälkeen. Palatsialueiden loputtua tie on vehreän vihreä.
Ensin saavut Moscenicka Drakaan, jossa on Kroatialle tyypillisesti leirintäalue ja beach. Kroatialainen kodinvaihtoemäntämme kertoi, että kroateilla on itsellään kakkosasunto meren rannalla (tätä asuntoa myös kyllä vuokrataan tai siinä olevia pienempiä asuntoja), leirintäalueet ovat puhtaasti turisteja (etenkin saksalaisia, romanialaisia ja ukrainalaisia) varten.
Älä jää Moscenicka Drakaan vaan aja alunperin roomalaisten rakentamaa vuoristotietä ylöspäin kolmisen kilometriä Mosceniceen. Moscenice on ollut Unescon suojelukohde vuodesta 1968.
Rakennukset on rakennettu keskiaikaiseen tyyliin aivan vierekkäin ja rakennusten välissä on niin kapeita kujia, että niissä mahtuu vain kävelemään. Jotenkin tuli mieleen Suomenlinnan alue. Ei niinkään rakennusten tyylistä vaan siitä, että kuvittelen, että alue on suosittu boheemeiden taiteilijoiden keskuudessa. No boheemeja viinaanmeneviä näkyi muutama myös. Toisaalta ehkä jälkimmäiset saattavat asuttaa taloja enemmän, kuvittelen, että talotekniikka ei ole kovin kehittynyttä ja voi sitten meinaan olla kylmä talvella.
Vierailimme kylässä maanantaina, joten oli kovin hiljaista. Ehkä sen tähden rakastuinkin alueeseen niin kovin. Museo oli kiinni ja myös ravintola Perun oli kiinni. Perunia pidetään koko Opatijan alueen parhaan ravintolana, se on erityisen kuulu tataristaan.
12 kommenttia
Sini matkakuumeessa
Mua on sykahdyttänyt Colosseumin näkeminen. Huh, mikä fiilis kun tuli metrosta maan pinnalle ja se oli nenän edessä. Tuli tippa linssiin
Mari / Kodinvaihtaja
Toi metrosta ulos tuleminen on muuten usein outo juttu. Muistan itsekin Lontoosta yhden vastaavan. Tuntui, että just olin lähtenyt kotipihasta maalaismaisemasta (lensin Tampereelta silloin) ja sit olinkin suurkaupungin yön valoissa.
Reissu-Jani
Sykähdyttävin ja rakkain kohde on edelleen Praha, jonka keskiaikaisilla ja hiljaisilla kujilla (ei Kaarlensillan tungoksessa) kuljettaessa iltaisin tai aikaisin aamulla on jotain sellaista että se saa minut vuosi toisensa jälkeen palaamaan kaupunkiin, ja erityisesti sen Mala Stranan kaupunginosaan.
Mari / Kodinvaihtaja
Aamut on kyllä parhaita: hiljaisus tai paikallisten töihin lähtö hyörinöiden seuraaminen
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Machu Picchu ja muut inkakohteet Perussa olivat todella sykähdyttäviä ja oikeastaan koko heidän kulttuuri on hyvin vaikuttava. Lisäksi Robben Islandilla tehty opaskierros entisen vangin johdolla oli erittäin vaikuttava.
Mari / Kodinvaihtaja
Etelä-Amerikka on minulta kokematta, juuri lisäsit matkakuumetta…
Eveliina / Reissukuume
Norjassa ja Islannissa on iskenyt sellainen ”olen tullut kotiin” -fiilis, ja molemmista maista on aina myös yhtä vaikea lähteä. Ehkä mussa asuu pieni viikinki? 😀
Mari / Kodinvaihtaja
Jostain syystä Norjassa mulle ei tule vastaavaa tunnetta, ihailen vain ihan tiristina upeutta. Puola on mulle vastaava. Mä veikkaan geenejeni tulevan sieltäpäin.
Anne | Elämää Nomadina
Ihastuttavan näköisiä paikkoja! Kroatia on jäänyt itsellä valitettavan vähälle tutkimiselle, mutta Balkanin maihin palaaminen on kyllä suunnitelmissa. Eri tavoilla sykähdyttäneiden kohteiden lista on pitkä, ja nyt kun ollaan oltu jo pitkään tien päällä täysipäiväisesti, tuntuu vain enemmän siltä, että haluaa nähdä lisää ja erityisesti sellaisia hiljaisempia, aitoja kyliä ja kaupunkeja. Näin syksyn ja talven saapuessa Eurooppaan voisin kuitenkin haluta palata esimerkiksi Meksikon lämpöön ja värikkyyteen!
Tiina Johanna / Kookospalmun Alla
Näyttää kyllä kauniilta nuo paikat ja erityisesti Moscenice alkoi kovasti kiinnostaa näin ensilukemalta! 🙂 Kroatia on itsellä sellainen kohde, johon tulen ehdottomasti lähivuosina matkaamaan, niin pian kuin vain ehdin ja pääsen. Itselläni sydämeni on vienyt Espanjan Valencia ja sen ihanan aurinkoinen tunnelma, sekä tietysti tämä nykyinen asuinkaupunkini Lissabon, jossa en ole vielä yhtäkään tylsää hetkeä kokenut. Saa nähdä tuleeko Kroatiasta jokin paikka viemään sydämeni myös, mutta tuli tai ei, niin ainakin kaunista siellä tulee olemaan! 🙂
Pirkko / Meriharakka
Nuo rannikkokaupungit ovat jääneet näkemättä, mutta Zagrebista pidimme kyllä! Taitaa olla niin, että Kroatiassa kannattaa tätä nykyä nähdä mieluiten kaikkea muuta kuin turistien valtaamaa Dubrovnikia, ellei nyt sitten koronan aiheuttama turismin reboot paranna tilannetta ruuhkaisimmissakin ja turistisimmissa kohteissa.
Eveliina | Korkkarit rinkassa
Sykähdyttävää paikkaa ajatellessa ensimmäisenä tulee mieleen Angkor Wat Kambodzassa. Kroatia on vielä täysin kokematta, mutta varmasti vierailunarvoinen maa. Ainakin jos välttelee suurimpia turistirysiä Splitiä tai Dubrovnikia.