Italia,  Monaco,  Ranska

Kolme maata päivässä: Italia, Monaco, Ranska – junalla liikenteessä

Ranskan rivieran Villefranche-sur-Mer oli tukikohtamme muutaman yön ajan. Sieltä suuntasimme kylähyppelyille ja yhtenä päivänä myös kolmen maan junaseikkailulle. Tässä artikkelissa pääset Italian Ventimigliaan, Ranskan Mentoniin ja Monacoon.

Villefranche-sur-Merissä myöhään illalla pelästyttiin, kun nuorisoporukka kokeili ovea. Katottiin tummennetuista ikkunoista, että samoin tsekkasivat pari muuta autoa myös😨. Vähän toi turvattomuutta, kun pakuun oli jo kerran murtauduttu. Itse yö oli rauhallinen.

Ex temporereissu Italiaan

Rautatieasemalla hiffattiin, että meidän Mentonin junahan menee Ventimigliaan asti. Varttia pidempään ja käydään myös Italian puolella kauniissa kylässä. 

Ventimiglian kaupunki on 25 000 asukkaan kotikaupunki. Se on jakautunut kahteen sillan erottamaan osaan. Rautatieasema on ”uudella” puolella. Vanha puoli on VANHA. 


Ehkä pelottavin keskiaikainen vanhakaupunki missään. Kuvissa ei näytä pelottavalta ollenkaan. Ahdistavimmista pimeistä käytävistä/tunneleista ei edes ole kuvia. 


Ja siis niissäkin ahdistavimmissa pimeissä tunneleissa oli sisäänkäynti tavallisten  ihmisten asuntoihin. Itse asunnoista ikkunat siis yläkerroksista.. toivottavasti..

Paikalliset mummot ja papat olivat käyneet lauantaitorilla ja rahtasivat isoja kestokasseja mäkiä ja rappusia ylös. 

Ventimiglia ei todellakaan ole esteettömyyden tyyssija. Toisaalta eipä ihme, että vanhukset pysyvät hyvässä kunnossa, arkielämä on treeniä. 

Kilpaurheilijoita Ventimigliassa riittää. Sekä Ranskan että Italian puolella. Eräät kilpapyöräilijät saivat moottoripyöräpoliiseilta sakot Ventimigliassa, oli varmaan ylinopeutta kaupungissa ajettu. 


Pienessä vanhassa kaupungissa on jopa kolme kirkkoa. Olisi ollut myös antiikin aikainen amfiteatteri, mutta ei vain osunut silmään (asia selvisi meille vasta jälkikäteen).

Battistero di Cattedrale di Santa Maria Assunta:

Cattedrale di N. S. dell’Assunta:

Tämän vanhankaupungin ”pääkadun” varrella talorivissä kiinni olevan Oratorio di San Secondo detto ”dei neri” kirkon ovet olivat harmillisesti säpissä, eikös näytäkin hienolta ulkoapäin?!

Laskeuduimme alakaupunkiin muurin viertä meneviä rappusia ja metsittynyttä polkua. Ei kyllä muut turistit olleet tätä reittiä käyttäneet. En menisi tätä reittiä pimeällä.

Oli ihanaa kuunnella italiaa pitkästä aikaa. Kauppahalli oli lähellä rautatieasemaa ja kaupungin kaduilla oli paljon kirpputori/antiikkipöytiä nyt lauantaina. Pizzaa ja sisilialaisia leivoksia ja matka jatkuu.


Menton on Ranskan Rivieran kaunein kaupunki? 

Moni sanoo Mentonin olevan Ranskan Rivieran kaunein kaupunki ja pitihän väite arvioida.

Menton on vähän Ventimigliaa suurempi, 30 000 asukasta. Suuremman oloinen – selkeästi siistimpi – no Italia on rappioromanttinen.

Ventimigliasta jäimme junasta pois Menton Garavanilla. Juuri sopivasti, kun poliisi tuli junaan ja alkoi passien tarkastusta. Jotain etsivät.

Itse asiassa kerran aikaisemminkin lähellä Italian rajaa ajaessamme poliisi pysäytti mesen ja kysyi mistä päin tulemme. Emme kumpikaan siinä tilanteessa muistaneet mistä tulemme🤦‍♀️🤷‍♀️😂. Poliisi helpotti tuskaamme ja kysyi tulemmeko Italiasta. Siihen osasimme vastata.

Googletellessa asiaa löytyi Ylen artikkeli, jossa kerrotaan Ventimigliassa olevasta Välimeren laittomasti ylittäneiden siirtolaisten vastaanottokeskuksesta. 

Artikkelissa sanotaan: ”Mentonin asemalla poliisi käy läpi jokaisen Italiasta tulevan junan, poistaa mahdolliset siirtolaiset kyydistä ja lähettää heidät takaisin Italiaan. Tarkastuspisteitä on myös kaikilla teillä Italiasta Ranskaan.” Selvisi tuokin mysteeri.

Garavanilta kävelimme merenrantaa suuntana Mentonin vanha kaupunki. Paljon lenkkeilijöitä ja pyöräilijöitä. 


Rannalta noustaan vanhaan kaupunkiin kauniin portaikon kautta (google maps nimellä Escaliers ). Katso myös jalkoihisi, sillä portaisiin on upotettu pikkukiviä. 




Rappusten yläpäässä Saint-Michel Archangen katedraali, jossa oli alkamaisillaan häät. Ei menty kuokkimaan tällä kertaa.

Ylhäältä voi katsoa merelle päin, vesi heijastuu turkoosina. Portaiden oranssin ja okran väri yhdistettynä turkoosiin, avot👌


Kaunis on pikkukaupunki. Pastellisävyiset talot ja ikkunaluukut vielä myös monenväriset. Metalliset parvekkeet josjonkinlaisilla kauniilla koristeluilla.



Mentonissa vanhankaupungin kujien lisäksi myös rakennukset Rue de la Républiquen varrella ovat upeita, etenkin kaupungintalo, Mairie de Menton.


Eniten meille kuitenkin jäi tunnemuistoja ruokaravintolassa tapahtuneesta sairauskohtauksesta. Viereisen pöydän kanadalainen mies alkoi kouristella, äännellä ja lopulta tajuttomana vajosi penkille. 

Hänen vaimonsa pyysi soittamaan hätänumeroon ja kerrankin oli hyötyä siitä, että puhelin on ”kädessä kiinni”. 

Näppäilin 112 ja ojensin puhelimen tarjoilijalle. Hän puhui puhelimeen kunnes ranskaa osaava vaimo jatkoi puhumista. Laskimme miehen maahan ja laitoimme kylkiasentoon. Hän heräsi ja väitti, että kaikki kunnossa, että hän vain istui. Kunnes hän alkoi oksentamaan. 

Ambulanssi saapui. Ei sitten kannata sairastua Ranskassa – oli niin avutonta toimintaa. Ja mieheni tietää, miten ammattitaitoiset sairaankuljettajat toimii. Minut on viety vuosi sitten aivoverenvuodosta kiireellä sairaalaan. Siis Suomessa. 

Täällä kolme ammattilaista nosti hoikan miehen paareille -tai yrittivät nostaa – tarvitsivat vielä apua vaimolta ennen kuin onnistui🤦‍♀️. – Minut nosti paareille kaksi ammattilaista, toinen kuulemma vielä todella hento nainen. Tuokin on tekniikkalaji.

Toinen asia mihin myös olin hyvin pettynyt oli henkilökunnan toiminta. Kukaan ei ottanut mitään roolia. Sairauskohtauksen saaneen vaimo joutui itse juoksemaan näyttämään tietä ambulanssille.

Olihan meillä kolmella (minä, mieheni ja vaimo) asia hallinnassa, mutta siitä huolimatta. Oli muutenkin surkeaa ruokaa..

Formulalle valjastettu Monaco

Mentonin jälkeen poikkesimme vielä Monacossa. Kun helpolla päästiin. 

Olen ollut Monacossa ennemmin, reilireissulla 1992. En muistanut miten valtavan kokoisia ja vaikuttavia kaupungin rakennukset ovat. 


Kaksi kaupungin kauneinta rakennusta ovat kasino ja oopperatalo. Monte Carlon kasino on upea. Rakennus täynnä yksityiskohtia!! Valitettavasti siellä oli yksityistilaisuus, joten emme päässeet sisään. On viereinen oopperatalo myös upea!!


Monakon raha näkyy parhaiten yksityisjahtien koossa. Satamaan näkyy monelta suunnalta, todella hieno!

Mutta se häiritsi miten valtavia ja rumia metallikaiteita ja katsomorakennelmia yms on kaupungissa pysyvästi kerran vuodessa olevia Formula 1:n Grand Prix kisoja varten. 


Onhan kisat tärkeä osa kaupungin imagoa, kun ne on ajettu vuodesta 1929 alkaen. Mieheni nautti kävelystä ympäri rataa ja hän kertoi minulle mitä vauhtia eri kohdissa rataa ajetaan yms.

Monacon katedraali sijaitsee kukkulalla kaupungin yllä. Kivenheiton päässä ruhtinaan palatsista. Ruhtinas Rainier ja Grace Kelly vihittiin siellä ja kirkossa on myös heidän viimeinen leposijansa. Upeita maalauksia, patsaita ja kultaa käytetty paljon – tyylikkäästi kuitenkin.

Tämän päiväreissun junaliput kolmella pysähdyksellä  maksoivat 22€/hlö (2024). Todella halpaa. Kauhulla mietimme, jos olisimme Sprintterillämme ajelleet ees taas. Olisi mennyt hermot – plus vähintään saman verran rahaa parkkimaksuihin.

Miten usein kuljet reissussa julkisella liikenteellä entä itse ajaen vai jalkapatikassa?

26 kommenttia

    • Mari

      Onkohan hätänumero sama koko EU:ssa tai sitten puhelimeni niin viisas, että kun näpyttelee 112, niin menee paikalliseen hätänumeroon?! En tuossa tilanteessa edes miettinyt asiaa, vaan näpyttelin vain

  • Eveliina / Reissukuume

    Tosi hurja tuo ravintolakokemus 😮 Ja järkyttävää, miten yksin teidät jätettiin tilanteessa! Luulisi, että ravintolan henkilökunta olisi ottanut jotain roolia tässä, mutta ilmeisesti ei… Ja mitä tulee tuohon hätänumeroon, niin todella monessa Euroopan maassa on sama hätänumero kuin meillä 🙂

    Mitä taas tulee Monacoon, niin sen hienoutta en varmaan koskaan ymmärrä 😀 Onhan se joskus käytävä, mutta lukemani ja näkemäni perusteella se ei kyllä kiinnosta yhtään 😀

  • Virpi / Virpin Maailma

    Olipa kiva lukea ja katsella kuvia Ventimigliasta. Minua jäi harmittamaan, ettemme ehtineet sinne kesän Nizzan reissulla. Menton jäi välistä myös, tosi kaunis paikka sekin näyttää olevan! Täytyy vielä palata Ranskan Rivieralle monet kerrat! 😀
    Monacossa kävimme. Voi miten kauniita kuvia sulla on sieltä, meille osui aika pilvinen päivä Monacon vierailulle ja sitä myöden kuvatkin on vähän harmaita.

  • Hannele/ Hipaisuja Maapallolla

    Tuo rappioromantiikka ja rosoisuus viehättää itseäni eniten. Kuten kirjoititkin, ei kuvista välity pelottava tunnelma. Ihanan paljon kuvia muuten:)
    Itse tykkään kulkea enimmäkseen jalan. Tulee nähtyä enemmän ja pysähdeltyä eri paikkoihin. Itse en tykkää ajaa, vaan olla ennemmin kartturina, jos niikseen tulee. Juölisilla om kiva liikkua, jos aikataulut ja reititykset edes jollain tasolla vaan pitävät paikkansa:)

  • Raija / Kohti avaraa maailmaa

    Minulle ei ihan auennut, miksi se Ventimiglia oli niin pelottava? Vaikutti sellaiselta, mistä itse olisin tykännyt. Piti oikein tarkistaa, ovatko Mentonin hotelli Mondialin seinässä olevat teokset Muchan, ja olivathan ne!
    Kuljetaan yleensä aina julkisilla, Sri Lankassa ja Intiassa myös, tai tuktukilla. Tätähän jotkut ihmettelivät kovasti Sri Lanka-jutuissani…
    Käveltyä tulee paljon eli välillä ihan liikaa. Eikä siis tarkoituksella tosiaankaan.

    • Mari

      Ventimiglian vanhassa kaupungissa oli tunneleita ihan hirveästi. Käytännössä kaikkialla. Myös viemäriputkityylisiä. Rumimmista ja pimeimmistä ei edes kuvia (kuvat kivoista tunneleista)

  • Elina / elinanmatkalaukussa

    Tuo oviin koputtelu olis kyllä saanu itseni valvomaan koko yön… Iiiks! Haha, nauratti tuo, että ette muistaneet mistä ootte tulossa 😀 Kävi vähän vastaavasti viime kesänä Norjassa. Eräs mies sanoi että oli nähnyt meidät toissa yön leirissä, tunnisti lapset ja koiran. Löi minuuttikaupalla ihan tyhjää, että mistä ollaan tultu, missä oltiin eilen ja missä oltiin toissapäivänä?? Ei mitään muistikuvia! Se on kun vauhdilla liikkuu paikasta toiseen. Tuo sairaskohtaus olis kyllä järkyttänyt! Nähtävästi mies kuitenkin selvisi jotenkuten, sairauden syytä ei tuskin koskaan selvinnyt?

    • Mari

      Juu, emme saaneet koskaan tietää kanadalaismiehestä. Varmasti selvisi. Ja oli saanut joskus aiemmin lievän kohtauksen, nyt varmasti selvitettiin perusteellisemmin tilanne.

      Mulla on ongelmia muistaa ranskalaisia paikannimiä, ne on vaan mahottomia..

  • Stacy Siivonen

    Renessanssimies kertoilee vlogissaan, että totalitaristin diktatuuri on sellainen, jossa ei pelkästään määrätä, mitä ihmisen pitää tehdä, vaan määrätään myös, mikä asenne pitää olla. Tuota ajattelin, kun kirkossa ei pelkästään riitä, että on hiljaa, vaan pitää myös kunnioittaa.
    Olin kerran tekemässä hoitotyötä asumisyksikössä ja asukkaalle oli yöllä tullut aivoverenvuoto. Hän ei kirjoita matkablogeja.
    Ventimiglia vääntyy minun kielipäässäni kahdeksikymmeneksi tuhanneksi, mutta tarkoittaa oikeassa maailmassa varmasti jotain ihan muuta.

  • Pirkko / Meriharakka

    Monet paikat noillakin kulmilla ovatkin sellaisia, että ainakin kaupunkien keskustat jäisivät auton kanssa näkemättä – tai sitten se auto tarvitsisi julkista liikennettä tai uberia täydennykseksi, ettei menisi ihan vaan parkkipaikkojen hakemiseksi. Syyskuussa Italia on meilläkin kohteena ja joitakin välejä varmaan taitamme junalla taas kerran – kuten edellisellä reissulla Ligurian rannikolla.

    • Mari

      Kieltämättä mäkään en pärjäisi autolla näillä kiemuraisilla pikkukaduilla, mieheni sen sijaan on huippukuski – ja siltikin hän vähän stressaantui

  • Matkalla kaikkialle / Sarianne

    Ikävä juttu, että pakuun oli aiemmin murtauduttu. Oliko se tällä samalla reissulla? Ja tuo ravintolan sairaskohtaus kuulostaa kyllä todella huonosti hoidetulta sekä ambulanssin että ravintolan henkilökunnan osalta. Täytyy aina toivoa, että olisi toimeen tarttuvia ja osaavia ihmisiä ympärillä jos jotain sattuu. Hienoa, että te olitte apuna!

    • Mari

      Just samalla reissulla oli ryöstö. Luotan edelleen, että aina joku auttaa. Ehkä siinä tilanteessa oli henkilökunnan mielestä tarpeeksi auttajia (me kaksi ja vaimo), mut me oltaisiin tarvittu apua

  • Cilla Maria Travel

    Jos meillä ei ole vuokra-autoa alla, niin sitten kävelemme joka paikkaan, tai jos matka on pitkä, niin kuljemme julkisilla. En oikeastaan koskaan aja taksilla. mutta Joitain pidempiä matkoja on tullut mentyä Uberilla Meksikossa ja muualla Keski-Amerikassa. Rivieralla oon aina kulkenut junalla tai bussilla kylien välit. Ollaan lähdössä Nizzaan taas kerran ens keväänä, ja vois kyllä vihdoin käydä myös Ventimigliassa. Ainakin kaupungin perjantaimarkkinat kiinnostaa.

    Ihmettelin muuten ensimmäisellä Rivieran reissulla, miksi kaikkien passit tarkastettiin kun tultiin Italiasta bussilla. Nyt selvisi sitten tuokin.

  • Anna | Tämä matka -blogi

    Nuo varjoisat kujat ja pimeät käytävät ovat oikeasti aika karmeita. Olet Lyonissa kävellyt sellaista kapeaa talojen väliin tehtyä pitkää käytävää, monen korttelin verran. Se oli siis oikopolku, joka aikoinaan on ihan tarkoituksella jätetty kun taloja on rakennettu. Ei ollenkaan kiva.

  • Terhi

    Juna-ajelut Rivieralla ovat niin edullisia ettei omaa autoa kannata käyttää. Käytän junaa kun mahdollista plus muita julkisia, pienemmät matkat kävelen, harvemmin vuokraan auton.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *