Kodinvaihtoviikko Islannin Reykjavikissa

Reykjavik on värikäs kaupunki❤️. Ei mitenkään eksoottinen kuten koko muu Islanti, mutta sopiva arkielämään.

Sateenkaariteema on vahvasti esillä Reykjavikissä. Se paitsi kuvastaa suvaitsevaisuutta, niin mielestäni myös sopii arktisen alueen värimaailmaan.

Reykjavik on noin 120 000 asukkaan pääkaupunki. Reykjavikissä asuu noin kolmasosa islantilaisista (350 000 asukasta kaikkiaan Islannissa).

Pyöräilyä ristiin rastiin keskustassa

Matkamme osui paikalliseen vappuun. Vuodesta 1894 alkaen Islannissa on vietetty vappua. Alunperin vappua vietettiin syyskuussa, mutta myöhemmin se haluttiin siirtää kesäaikaan, joten se vakiintui elokuun ensimmäiselle maanantaille. Sittemmin pitkän viikonlopun vietto tarkoitti sitä, että pääosa liikkeistä jo lauantaista alkaen kiinni. Tämän huomasimme, mutta mitään erityistä juhlintaa ei osunut silmään. 

Muutenhan Islanti on juhlimisen luvattu maa. Minulta on turha vinkkejä asiaan kysyä, join viikon aikana yhden viinilasillisen.

Ei Islannnissa ole aina juhlittu, ei ainakaan virallisesti. Olut oli kiellettyä Islannissa jopa vuoteen 1989 asti. Ristiriitaista kyllä, että vahvaa alkoholia sai – paitsi kodinvaihtoperheemme emäntä Thodis sanoi, että keskiviikkoisin ei saanut ostaa alkoholia ollenkaan🙃😅😉

Keskusta on kuitenkin niin turistinen, että siellä kaikki oli auki vappunakin. Ees taas pyöräiltiin sadetta uhmaten nelisen tuntia. Ei tutustuttu mitenkään erityisesti nähtävyyksiin vaan pyöräiltiin vain.

Reykjavikissa, niin kuin nykyään ympäri maailmaa on upeita muraaleja.

Tämä muraali kuvaa niin hyvin Islantia: pieni kylä isojen luonnonvoimien suojeluksessa/armoilla: 

Asuimme meren äärellä perinteisessä omakotitalossa/pienkerrostalossa

Kodinvaihto Reykjavikiin oli huippujuttu myös taloudellisesti, Islanti on kallis maa ja nelivetoauton vuokraus ja majoitus viikoksi maksaa suht paljon. Sadepäivänä on myös mukava löhöillä kodinomaisissa tiloissa ja laittaa ruokaa itse.

Kodinvaihtokotimme on vihreäkattoinen talo:

Sanotaan, etttä -80 luvulle asti Islanti on ollut enemmän Itä-Euroopan kuin Skandinavian kaltainen. Televisiosta ei tullut ohjelmia heinäkuussa eikä torstaisin -80 luvulle asti?

Ei kyllä näy enää historian ”jälkeenjääneisyys”, esim. sähköautoja oli liikenteessä selkeästi Suomea enemmän. Uudet talot uusilla asuinalueilla ovat hurjan isoja, moderneja lasiseinäisiä kivitaloja.

Ilmaston vuoksi Islannissa rakennetaan paljon aaltopellistä. Reykjavikin keskustassakin näet aaltopellirakennusten aatelia.

Islannissa tuulee paljon ja nytkin elokuun alussa lämpömittarin lukemat olivat 10-16C.

Islantilaisilla on ”omituinen” tapa pitää pikkuikkunoita raollaan taloissa. Jopa uusissa kerrostaloissa näkyi olevan pikkuluukkuja, joita sai auki. Islannissa kun ei tarvitse energiasta pihistellä maasta nousevasta geotermisestä energiasta johtuen🤷‍♀️.

Islantilaiset ovat tottuneet lämpimään. Meidänkin kodissa oli tullessamme ilmalämpöpumpussa lämpö päällä – me käänsimme kotiintultuamme sen heti pois päältä.

Asuimme meren rannalla vanhalla asuinalueella. Pari kilometriä keskustasta Grottanin majakan suuntaan.

Kävellen pääsi uimahalliin, lähikauppaan, pizzalle – ja tietenkin jäätelöbaariin.

Kodinvaihtoystävämme ovat eläkkeellä olevia musisoivia opettajia. Tämä näkyi talossa, soittimia oli vähän joka nurkassa. Meille tärkeintä oli luonnon ääret. Ohuiden ikkunoiden lävitse kuuli meren tyrskyt upeasti. 

Talossa on neljän eri perheen kodit. Pohjapiirustus on kätevä: jokaisella upeat näkymät – pihaa/puutarha-aluetta ei heillä kylläkään ollut – kuten ei yleisimmin muillakaan Reykjavikissä.

Kodinvaihtokumppanimme kahden poikansa, miniöidensä ja neljän lapsenlapsensa kanssa asettui meille Lempäälään täysin vastaavaksi ajaksi. Lentokentällä meitä odotti auto ja he vastaavasti ajoivat meidän autolla. Lensimme samoilla lennoilla, joten vaihdoimme lähtöportilla auton avaimet. 

Meidän jääkaapissa oli heitä varten mm. lonkeroa (myös kauden uutuutta ananaslokeroa), Oltermannia, ruisleipää ja mustikkahyydykekakkua, meitä odotti islantilaiset herkut kuten paikallista olutta, kuivattua kalaa🫣 – ja Skyriä tietty.

He rantasaunassa vihdottuaan hyppäsivät yhdeksäntoista asteiseen jokeen ja me kylvimme kuumissa lähteissä ja sähköpyöräilimme lähiuimahallille. He rakastavat muumeja (keittiöstä löytyi muumiastioita) ja tekivät retken sekä Muumimaailmaan että Muumimuseoon. Me vaelsimme ja elimme Islannin uniikista luonnosta. Kodinvaihtokotimme jokaisesta ikkunasta näki eri vuoren. 

Littli Hjuturin tulivuoren laavapurkaukset näkyivät sekä kotimme ikkunasta (näimme ne vain kuvista, jotka oli otettu kaksi viikkoa ennen lomaamme) että pääsimme ihailemaan tulivuorialuetta.

Jäätelö on maan kansallisherkku, ja monta muuta omituisuutta

Tiesitkö, että käytännössä turismi on Islannissa alkanut vasta tämän vuosituhannen aikana? 

Luontoarvojen nouseminen on nostanut Islannin arvoa. Islanti on varmasti yksi maailman upeimmista kohteista. Siitä hyötyy varmasti jokainen islantilainen. Henkilökohtaisesti fanitan edelleen Färsaaria ja Norjaa enemmän🤷‍♀️

Islanti ei kaikessa mene turismi edellä. Tiesitkö, että Islannissa ei ole Mc Donaldsia tai Starbucksia (Taco Bell ja KFC löytyy)? Oli aikoinaan Mc Donalds, mutta lopetettiin kannattamattomana finanssikriisin 2008 aikoihin. Ei kannata vaikka amerikkalaisia turisteja on hurjasti. Paikalliset suosivat omia ketjujaan. 

Paikalliset rakastavat jäätelöä. Minun sielunsisaria❤️. Isbúðvesturbæjar on kaikkien rakastama jädeketju ja 3/4 litran jätskiannos oli kaikkein yleisin ostos kun seurasin ihmisiä pitkässä jonossa edelläni. Jäätelöön lisätään karkkia, kastiketta, hedelmiä yms ja se sekoitetaan koneella.

Jädebaarissa ei ole istuinpaikkoja, vaan syödään ulkona (säällä kuin säällä🤷‍♀️🤔😅) tai otetaan take away. Omituista tämäkin🫣.

Jäätelö on oikea kansallisherkku ja jäätelökioski oli pääsääntöisesti auki klo 11-23.30!!!

Paikallissuositukset saimme Forréttabarinn ravintolaan ja ehdottomasti tämän reissun parhaat ruuat syöty – neljän annoksen kalaisa maistelumenu saa suositukset. Juomineen kahdelle 120€. Todella halpa, sillä perus hampurilaisateriakin lähiön pikaruokapaikassa maksoi 30€ ja turistialueella sämpylä ja kahvi 25€ – jälkimmäinen varmaan kallein ostos missään maailmalla.

Moni ostaa tuliaisiksi islantilaisneuleen. Niin minäkin! Facebookista löytyy ”Nyjar inslenskar lopapeysur” -ryhmä. Siellä paikalliset myyvät neuloksiaan. Pohjois-Islannissa asuvalta paikalliselta neulojamummolta tilasin paidan ja kävin ostamassa hänen Reykjavikissa asuvalta pojaltaan, 150€. Aivan ihana ja superlämmin❤️

Kuva otettu ekana lomapäivänä kodinvaihtokotimme parvekkeelta uusi pusero päällä:

Esjavuoren huipulle vie suosittu polku

Patikoimaan pääsee helposti Reykajvíkistakin. Vajaan puolen tunnin päässä keskustasta on parkkipaikka (koordinaatit:  64°12’32.0″N 21°42’50.8″W ) ja siitä pääsee Reykjavíkin nimikkovuorelle Esjalle.

7,5 kilometrin rengasreitti, 750 metriä nousua, 12762 askelta ja 2,5 tuntia. Mukava kevyt päivävaellus. Steinn huiputettu ja kirjaan terveiset ja kiitokset islantilaisille jätetty. Steinnistä pääsisi vielä paljon pidemmälle, mutta tämä riitti meille, samoin monelle muullekin, kaikki näyttivät kääntyvän samassa kohdassa, muidenkin paikallisten aamupäivälenkki. 

Pilviverhosta valoon, niin kuin elämässä muutoinkin😍

Luonnonvaraisissa kuumavesilähteissä on kivaa ottaa pienet taukokylvyt! 

Reykjavikissäkin on omat kylpypaikat. Paikalliset voivat toki käydä juhlapäivinä Sky Lagoon kylpylässä, mutta arkisin käydään uimassa meressä ja sen jälkeen nautiskellaan lämpimässä kylvyssä Nauthólsvíkissä tai mennään yhteen monista uimahalleista. 

Oletko ollut Reykjavikissä? Mitä tykkäsit?

Biossa/linkissä uusi postaus täältä Islannista Golden Circle kierrokselta : https://www.maailmakotina.fi/islannin-golden-circle-omatoimisesti-ekstrapysahdyksin/