Kauniit ranskalaiskylät Provencessä, osa 1

Provence kuuluu leutoon Välimeren ilmastovyöhykkeeseen. Maanviljely kiittää. Oliivi- ja mantelipuita, sitruksia, auringonkukka- ja laventelipeltoja, viinitarhoja. Riippuen satokauden vaiheesta maisema voi siis olla hyvinkin värikäs, toukokuussa vehreän vihreä. 

Kun alueella viljellään paljon, niin myös keittiö on tasokas. Paikallisia erikoisuuksia ovat ratatouille sekä bouillabaisse – kalakeitto. Viineistä Provence tunnetaan erityisesti rosé-viinistä.

Tässä artikkelissa käydään kolmessa kylässä (Saignon, Roussillon ja Gordes) ja tehdään kevyt vaellus Provençal Coloradossa.

Oikeastaan, jos tarkkoja ollaan, niin Roussillon on jo Occitanienin maakuntaa, mutta kun se osui saman päivän reissuuni, niin esittelen tässä sen myös. Roussillon kuului kuitenkin aiemmin Provencen maakuntaan ennen Ranskan aluehallinnon uudistusta. Historiallisesti Roussillon oli osa Provencen aluetta.

Ranskan 30 000 kylästä 176 kylää kuuluu Ranskan kauneimmat kylät järjestöön (Les Plus Beaux Villages de France). Jäsenyyden ehtona on se, että asukkaita on alle 2000 ja kylässä on vähintään kaksi historiallista kohdetta.

Provencessa on kuusi järjestöön kuuluvaa kylää ja me kävimme niistä kahdessa, Gordesissa ja Roussillonissa. Muita ovat Lourmarin, Ménerbes, Ansouis ja Venasque.

Ranskan Colorado löytyy Provencestä

Pakumatka jatkui Provencen Coloradoon. Ranskan villiin länteen.

Maastossa värit valkoisesta kellertävään, okrasta vahvaan punaiseen. Värivaihtelut syntyneet sen seurauksena, että alueella ollut aikaisemmin okran ”louhintaa”. Lähinnä 1876-1930, viimeisin työntekijä jäi eläkkeelle 1991.

Okra on keltamultapigmenttiä, jota käytettiin ennen vahventamaan kumia sekä edelleenkin värjäämiseen. 

Lyhyempi ja pidempi reitti ovat erityisesti lapsiperheiden suosiossa. Menimme pidemmän vajaan neljän kilometrin reitin vajaassa tunnissa, todella helppo reitti.

Saignon on perinteinen provencelainen kylä mukulakivikujineen ja historiallisine rakennuksineen

Provençen Coloradon lähellä on Saignonin kylä. Kylän vieressä on parkki, josta on lyhyt kävely kylän keskustaan. 

Kylän keskiössä on kukkulalle rakennettu Notre-Damen kirkko.
Minkä tahansa reitin historian pyhiinvaeltajat valitsivat, niin kirkon näkivät. 

Ranskassa ei monastikaan ole hautausmaata kirkon yhteydessä, täällä on. Hautausmaalta leviää upeat näkymät kylän ulkopuolelle.

Hautakivien päällä on yleensä läheisten ja ystävien ostamia pieniä laattoja ja symboleita. Saignonin hautausmaalla oli pienen, kolmevuotiaana kuolleen Ilanan haudalla oli erityisen runsaasti muistopatsaita, kuivakukkia yms.

Kylässä on kaksi pientä aukiota: kirkon aukio ravintoloineen ja kaupungintalon aukio sammaloituneine suihkulähteineen.

Suihkulähde mainitaan historiateoksissa jo 1000-luvulla. Aukiolla on myös kylän ”pesula”, jossa kyläläiset kävivät pesemässä pyykkiä aina 1950-luvulle asti, jolloin pesukoneet yleistyivät.

Kylästä ylöspäin kävellessä päädyt kulkemaan kallion viertä kulkevia portaita Le Rocher de Bellevuelle.

Ylhäällä on kaunis vanha kappeli, joka on nykyään yksityisomistuksessa ja ympäröivää aluetta remontoidaan.

Roussillonin punaisen ja oranssin sävyiset kivitalot

Vartin ajomatkan päässä Saignonista on Roussillonin värikkäät talot.

Provençal Coloradon tavoin myös täällä on okrapigmenttiä saatavissa maaperästä. Täällä oleva Le Sentier des Ocres -vaellusreitti olisi mahdollisesti ollut (kuvien perusteella) jopa hienompi kuin Provençal Coloradon reitti.

Meillä riitti kuljeskelu tässä upeassa kylässä, Roussillonissa. Todella turistinen, ihan ymmärrettävästi. Mahtava okrakallio näkyi pääkadulle – punainen maaperä erottui hienosti sinistä taivasta vasten. 

Kaupungintalon ja kirkon ympäristö oli erityisen kaunis.

Gordes on keskiaikainen, jyrkälle kalliolle rakennettu kylä

Jätimme auton 20 minuutin kävelymatkan päähän.

Lopulta matka kylään oli jopa upeampi kuin itse kylä. Kävelimme käsinladotun muurin kehystämään kujaa pitkin. 

Matkalla ihailimme kylää sen tasolta kauempaa ”rotkon” toiselta puolen. Kiinnitimme huomiomme erityisesti todella upeihin puutarhoihin. Selkeästi myös luksushotellin allas/puutarha-alue osui silmäämme.

Loppumatkan astelimme mukulakivikujan portaita pitkin. 

Itsekylä oli ok. Gordesin linnalta ja kirkolta lähtee paljon kujia eri suuntiin. Upeinta kaupungissa on sen sijainti ja hienot avarat näkymät kylän eri näköalapaikoilta. 

Ei ihme, että ranskalaisista on tullut aikojen myötä itsetiedostavia (= ylimielisiä? tai näin heitä haukutaan, itse emme moista käytöstä kohdanneet kuin tarjoilijoilta), ovathan nämä keskiaikaiset kylät vaan niin upeita!!! Toisessa Provencen kyliä esittelevässä artikkelissa esittelen kolme kylää: Montfort Sur Argens, Cotignac ja Carcès.

Muut Ranskan blogipostaukset löydät täältä