Kauneinta Mallorcaa ovat kylät Serra de Tramuntanan vuoristossa

Mallorca on periaatteessa pieni saari ja siirtyminen paikasta toiseen on nopeaa. Vain periaatteessa. Oikeasti vuoristotiet ovat kiemuraisia ja aikaa kuluu. Mallorcan pinta-ala on 3 624 km² ja sen pituus on itä-länsisuunnassa 100 kilometriä ja pohjois-eteläsuunnassa 75 kilometriä. Suosittelisin alla esittelemäni reitin kulkemista yhden tai jopa kahden yön taktiikalla. Tämä reitti on kuljettavissa päivässä, kuten me teimme, mutta pidemmille vuoristohaikeille aika ei riitä. Kiemuraisia teitä pitkin pääsee rauhallisiin merenpoukamiin uimaan ja snorklailemaan, me emme päivässä rannoille ehtineet..

Kun päivässä vierailee neljässä upeassa vuoristokylässä, niin kokemus on vähän kuin olisi juhlissa syönyt liikaa. Tai tuoksutellut useampaa hajuvettä ja lopulta ei enää haista tuoksuissa eroa.  Jälkeenpäin oikein joutuu myös miettimään, mikä oli mikäkin kylä.

Mallorcaa sanotaan Välimeren kauneimmaksi saareksi. Itse olen vähän eri mieltä, minusta Baleaarejen upein saari on Formentera. Mutta ymmärrän Mallorcan puolesta liputtavia.  Maisemaltaan Mallorca on monipuolisempi. Mallorcalla on mahtavia vuoristomaisemia, vehreitä laaksoja, beachejä, suojaisia poukamia.

Mallorcan sisäosat ovat maanviljelykseen pyhitettyjä: artisokkaa, maissia, perunaa, mansikoita. Tramamuntanan vuoristo taas on jylhää vuorta ja mutkittelevien teiden varrella on mänty- ja sypressimetsää. Osa rinteistä on myös pengerretty kauniisti oliiviviljelyksiin. Kaunista ja niin idyllistä seutua on saaren länsiosan Tramuntana-vuoristo, 70 km pitkä vuorijono.

Tasaisesti vuoristoteiden varrelle osuu perinteisiä vuoristokyliä – ja niissä näyttää ainakin ylempänä rinteillä asuvan lähinnä paikallisia. Kylät ovat ihania, ainoatakaan rihkamakauppaa ei silmiin osunut – totaalinen eri maailma verrattuna itärannalla olevaan esim. Sa Coman ”saksalaiseen” turistikylään tai etelä-Mallorcan brittibilehelvettiin.

Mallorcasta on moneen, onhan se myös Espanjan kuninkaallisten lomakohde. Ja pyöräilijöiden paratiisi – oikeasti myös helvetti, lämpö ja jyrkät vuoristotiet näännyttivät monen pyöräilijän – valitettavan moni tällainen tapaus tuli nähtyä.

Llucin luostari on hyvä lähtöpaikka vuoristokierrokselle

Llucin luostarin parkkipaikalla tulee turistifiilis, vitosen parkkimaksu ja portilla pitäisi tehdä päätös maksaako toisen mokoman museokierroksista vai kierteleekö vain ilmaiseksi alueella ja käy kirkossa  – päädyimme jälkimmäiseen ja olin tyytyväinen. Alue on rauhoittava, viipyily on sallittua. Jos ei aikaa ole paljon, niin ehkä jättäisin tämän kohteen välistä, mutta luostarissa kokee historian. Keskiössä on puutarha, jonka reunustalla on majoitustiloja. Jokaisen majoitusaitan edessä on ollut aikoinaan hevoset parkissa. Alue näyttää kartasta hurjan laajalta, oikeasti hämmentyneenä katsoin, että tuossako noi sisäänkäynnin tornit ovat, todella pienet. Rinteen päällä on risti, jonne johtaa portaat, valitettavasti alueella oli rakennustyön, pääsimme vain hetken matkaa kävelemään. Heti noustessa hieman ylemmäksi, vuoristotuuli vilvoitti.

Luostarialue, jonka historia alkaa 1200-luvulta on Mallorcan tärkein pyhiinvaelluskohde ja yksi suosituimmista nähtävyyksistä. Renessanssisen basilikan perähuoneessa on Sa Morenetan neitsytpatsas (kuvaaminen kielletty), sen sanotaan olevan luostarin alkuajoilta.

Evästauko dramaattisen maisemareitin varrella ja ehkä koko Mallorcan söpöin kylä Fornalutx

Todellinen vuoristotiereitti alkaa Llucin luostarin jälkeen. Ma-10 tie on kapea ja koet olevasi kuin vaelluspolulla – ainakin jos et itse aja. Pyöräilijöitä kävi kyllä sääli – oikeasti liian moni oli lähtenyt Mallorcan pyöräilyreissulle liian vähällä treenillä – nämä reitit sopivat vain aktiivipyöräilijöille.

Etsimme Llucin luostarin jälkeen evästaukopaikkaa. Noin vartin ajomatkan jälkeen oli parkkipaikka, pysähdyimme siihen ja käsittämätöntä minkä paikan löysimme. Täydellinen maisema. Kalliolta ja jyrkänteen reunalta näki useita huippuja.

Alueen korkein huippu on 445-metrinen Puig Major. Tämä huippu on armeijan alueella, joten sitä ei ole mahdollista huiputtaa.

Evästaukopaikkamme jälkeen olisi ollut mahdollista mennä hienoon snorklailurantaan Cala Tuentiin. Saimme valitettavasti vinkin tästä vasta päivän jälkeen, joten emme käyneet (ja aikammekaan ei olisi riittänyt). Cala Tuentissa on myös mahdollisuus osallistua organisoidulle snorklausretkelle. Cala Tuent on niin hankalasti saavutettavissa, että voin olettaa, että melko rauhallista on verrattuna Mallorcan muihin kohteisiin.

Matkalla tien varrella oli kuitenkin muita upeita paikkoja, esim vuoristojärvi. Uiminen siinä kielletty, sillä järvi toimi alueen juomavetenä – tokkopa kieltoa valitettavasti noudatetaan, vastarannalla näkyi upea beach…

Fornalutx sen sijaan osuu matkalle, kun jatkat Ma-10 tietä. Fornalutx on huoliteltu kaunis kylä, jossa voit kiivetä mukulakiviportaita ylös ja alas kivitalojen välistä. Nyt toukokuussa joka puolella kukki ja ihan tien varressakin oli appelsiini ja sitruunapuutarhoja. Fornalutxia ei voi kuvata, se pitää kokea.

Soller, Deià vai Valdemossa?

Sóller on hieman kaupunkimaisempi kylä. Sollerissa on hyvät shoppailumahdollisuudet. Sóllerin kylän keskellä on Sóllerin kirkko, jonka on suunnitellut eräs Antonio Gaudin oppilas.

Klassinen näkymä on kirkko ja sen ohitse kelloja kalkattaen menevä raitiovaunu. Raitiovaunullahan pääsee Palmasta kylään ja eteenpäin Port de Solleriin. Tämä puinen juna lähtee Palman Plaça d’Espanyasta ja juna on kuljettanut matkustajia aina vuodesta 1912 lähtien.  Reitin historia on hyvin käytännönläheinen, Palman asukkaiden piti saada vuoristokylistä appelsiineja ja junalla niitä tuotiin. Minusta Mallorcan appelsiinit ovat Baleriaarejen parhaita, niin mehukkaita. Itse asiassa pyysimme kodinvaihtoisäntämme Martinin tuomaan meille mehupuristimen, emme vain voineet jättää väliin aamupalan vastapuristettua appelsiinimehua.

Jotenkin muuta kuin historiallinen raitiovaunu kaupungissa ei ole, ei päässyt kaupunki suosikkejeni joukkoon. Kylän kirkko oli sisältä jotenkin ankea – itse asiassa samantyylinen kuin kaikki vierailemani kirkot Mallorcalla, en tiedä miksi, mutta ne olivat kaikki pimeitä ja jollakin tavoin ankeita. Tämä kokemus on minulle poikkeuksellinen, yleensä koen kirkot ulkomailla hyvin vahvoina positiivisina kokemuksina.

Sollerista jäi mieleen katu, jossa ei ollut perinteistä katusoittajaa vaan eräs kaupunkilainen oli avannut kolmannnen kerroksen ikkunansa ja ikkunasta lurautti meille sonaatteja. Hetki oli taianomainen, olisi tehnyt mieli pysähtyä kuuntelemaan – tai vähintään aploorata kappaleen jälkeen. Varmasti se olisi ollut sopivaakin, mutta toisaalta tilanne tuntui niin privaatilta, että jatkoimme kaikki kävelyä eteenpäin. Keskustelimme myöhemmin ja kaikki olimme kokeneet samoin.

Sollerin jälkeen ajetaan Deiaan, joka on Unescon maailmanperintökohde.

Deia on rakennettu kukkulalle. Kun ajat sinne kapeita puikkelehtivia vuoristoteitä ja taas pois kaupungista, niin näet korkealta kauas  Välimerelle. Emme pysähtyneet Deiassa, mutta siitä huolimatta voin sanoa, että se on upea. Ajoimme läpi ja sillä tavoin koimme sen, laskeuduimme vuorilta alas kylään ja taas nousimme ylös rinteille. Ylhäältä näkee kauas merelle ja taas alas laaksossa olevaan kylään.

Deian kylää  sanotaan Mallorcan kauneimmaksi kyläksi. No mielestäni Fornalutz on kaunein. Ehkä siksi, että se oli ensimmäinen vuoristokylä, jossa olimme. Deiassa huokuu vanhan pikkukaupungin rauha ja perinteinen kyläelämä. Jos olisi ollut aikaa ja en olisi ollut vuoristokyläihastuksen uuvuttama, olisin halunnut kävellä Sollerin kaupungista oliivi- ja appelsiinipuiden reunustamaa noin 10 km pitkää reittiä kohti Deian kylää.

Deia on kuin elävä maisemakortti. Yritin ottaa autosta kuvia ohiajaessamme, en onnistunut saamaan hyvää otosta, mutta upea se oli. Kaukana pilkistää Välimeri, jyrkänteen reunalta laskeudutaan alas ja taas kohta ylös jyrkänteen toiselle reunalle. Kyläläisten kotipihoilla on hedelmiä notkuvia puita, rinteet ovat kyllästettyjä havupuilla (sypressit ja männyt) ja jotenkin kylä jää laakson syvyyteen amfiteatterimaisen ympäristön sisälle. Ehkä jopa sain voimakkaamme kokemuksen kylästä, kun ajoimme pysähtymättä.

Deia on kuuluisa myös sen tähden, että se on julkkisten suosikkikohde. 1900-luvun alussa se oli kirjailijoiden suosiossa, myöhemmin rockmuusikoiden. Myös prinsessa Diana on vahvistanut kylän suosiota, erityisesti kylässä sijaitseva Belmond La Resicencia mielletään Dianan suosikkihotelliksi.

Valdemossa on tunnettu vaellusreiteistään sekä kulttuurihistoriastaan.

Valdemossassa on 1400-luvulla perustettu munkkiluostari. Luostarin kuuluisin kesäasukas oli säveltäjä Frédéric Chopin, joka sävelsi siellä 15. preludinsa. Kappaleen lempinimi ”Sadepisarapreludi” kuvastaa kyseistä sateista kesää Valdemossassa. Chopin tuli Mallorcalle terveydellisistä syistä, hänellä oli tuberkuloosi ja hän toivoi Mallorcan ilmaston helpottavan sairauden oireita.

Olin yksi Mallorcan 10 miljoonasta turistista

Oma kokemus Mallorcasta on rento ja seesteinen: mukava lämpö, beachiä, vuoristoa ja sisämaan viljelysmaastoa. Mallorca miellyttää monipuolisuudellaan monia . Miljoonan asukkaan saarella käy 10 miljoonaa turistia vuoden aikana!

En muista markkinoista tiedä, mutta sisämaan Sa Poblan lauantai illan/sunnuntai aamun markkinat puuttui kuitenkin turistikrääsä. Myynnissä oli ihan kaikkea vaatteita, kasseja, vihanneksia – ostoksilla oli selkeästi paikallisia turisteja enemmän. Itse en yleensä juuri mitään osta, mutta näiltä markkinoilta ostin silmälasikotelon, alusvaatteita, haalariasun sekä mekon.

Mallorcan Tramuntanan vuoristo pohjoisrannikolla on täydellinen vastakohta etelän vilkkaille rantalomakohteille. Espanjalaiset kutsuvat Mallorcaa ” la Serenissima” eli “Kaikista kirkkain”. Aivan totta, taivas on usein pilvetön. Ollessani Ibizalla seurasin Mallorcan säitä ja aina asteita oli kymmenkunta enemmän.

Mallorcalla, niin kuin kaikilla saarilla yleensäkin, on myös monia majakoita. Serra deTramuntanan vuoriston pohjoisimmassa päässä Formentorin niemellä on majakka. Sinne pääsee yleisesti kesän ruuhka-aikaan vain bussilla. Vierailumme aikana kyseinen  vuoristotie oli suljettu, remontissa, mutta pääsimme ihastelemaan upeita maisemia Mirador Es Colomerin näköalatasanteelta. Tämä alue on hyvä auringonlaskun ihailuun – ja lähellä oleva Cala Carbo on rauhallinen beach ja myös snorklailupaikka. Näissä kahdessa eri paikassa siis kävimme eri päivänä kuin vuoristokierroksen – sijaitsevat vuorijonon toisessa päässä.

Oletko käynyt Mallorcalla, mitä muistoja sinulla on? Jos et ole käynyt, niin mitä olet Mallorcasta kuullut muilta? Tai mitä tämän artikkelin perusteella ajattelet Mallorcasta?