Karhujen mailla: Petkeljärven ja Patvinsuon kansallispuistot

Lokakuisena viikkona teimme äiti-tytär-koira kokoonpanolla roadtripin Itä-Suomen kansallispuistoihin. Neljän vaelluspäivän aikana tutuksi tuli seitsemän kansallispuistoa: Linnansaari,  Kolovesi, Petkeljärvi, Patvinsuo, Koli, Tiilikkajärvi sekä Hiidenportti. Koko reissun pääkohdat voit lukea tästä yhteenvedosta.

Seuraavaksi esittelen toisen päivän vaelluskohteet  Patvinsuon ja Petkeljärven kansallispuistot tarkemmin.

Petkeljärven kansallispuisto

Koloveden kansallispuistosta on 192km (2,5h) ajo Petkeljärven kansallispuistoon. 6,5km Kuikankierroksen lähtöpiste on Petkeljärven leirintäalueelta Petkeljärventien varresta, retkeilykeskuksen saunan läheisyydestä. Suositussuunta myötäpäivään ja reitti kulkee vaihtelevassa todella helppokulkuisessa (vain lyhyt pätkä kivistä harjua) harjumaastossa. Ohjeaika reitin kulkemiseen on 2-3 h ja menimme reippaasti ilman taukoja 2h.

Esittelyissä kuvataan reittiä sadunomaiseksi. Ehkä en sillä tavoin kuvaisi, Madeirassa on sadunomaista 😏. Kuvaisin lämpöiseksi, kauniin kotoisaksi. Hieman kyllä sykähdytti, kun reitin alussa oli varoitus huolehtia ruuantähteet mukaansa, sillä alueella elää karhun eramuspentu. Näimme isohkon jäljenkin, mutta ehkä oli ison koiran… Pian kuitenkin unohdin karhut. Kiipesimme harjua ylös ja toisella puolella oli järvi ja toisella punaisena hehkuva suo. Voiko tämä olla tottakaan?!!! Olen kotoisin Pohjan/Hämeenkankaan maisemista ja jotenkin kuivat kangasmetsät mäntyineen vetoavat minuun erityisesti. Tämän reitin voisin mieluusti juosta aamulenkkinä. Aamut ovat niin raikkaita. Ja hiljaisuus olisi ollut täydellinen, jos jostakin kauempaa ei olisi kuulunut ahkeran metsurin töiden ääni..

Kuikankierrokselta voi halutessaan tehdä vielä pistoreitin harjukohdan päähän asti Korkeasärkälle ja Lohisalmeen. Leirintäalueen yhteydessä olevan entisöidyn korsun ja juoksuhaudan voi käydä vielä tsekkaamassa. Reitin varrella on täydellisiä juoksuhautapaikkoja, harjun päälle on tehty juoksuhauta, josta pystyi tähystämään turvallisesti pitkälle järvenselkään.

Kierroksen varrella ei ole laavuja/tulipaikkoja. Ehkä hyväkin, voi keskittyä olemiseen läsnä luonnon kanssa. Viereinen Möhkön kylä on myös sympaattinen.

Kolovedeltä ajetaan Patvinsuon kansallispuistoon n. 1,5 h matka (92km). Patvinsuolle olimme varanneet rantasaunan Suomun luontotuvalta (Suomuntie 54, (Hattuvaara)/Hatunkylä, 046-5720766). Sauna maksoi 30€/2h ja se lämmitetään itse. Paitsi meillä kävi tuuri, meitä ennen oli saunojia ja sauna oli lämmin. Ensi alkuun oltiin saunassa otsalamppujemme kanssa, mutta sitten hiffattiin, että onhan siellä sähköt. Vähän jopa petyttiin, tunnelma väheni, toisaalta turvallisuus lisääntyi.

Sauna oli niin ihana. Leveät lankkulauteet, joilla mahtuu isompi ja leveämpikin yksilö sulattelemaan kipeytyneitä lihaksia. Lankkupolku vie myös rantaan ja jääkylmä vesi vastaanottaa kylpijän..  Ei auta vaikka pohjan hiekka on niin pehmeää, säärisyvyydellä vain sain käytyä.

Tästä lähtöpisteestä lähti myös seuraavan päivän vaellus. (Surkanpurossa matkailuautojen pysäköintialue). Tällä hetkellä Suomulle rakennettiin karavaanarialuetta, tulee varmasti olemaan suosittu!! Ja kuriositeettinä, uusi wc oli ihana, siellä tuoksui puu… Kunnes yöllinen kävijä oli jättänyt pytyn kannen auki ja pissan löyhkä vastaanotti..

Patvinsuon kansallispuisto

Patvinsuo on Itä-Suomen kansallispuistokierroksen puistoista tunnetuin Kolin ohella. Patvinsuota voi kuvata siten, että se on erämaata ja hiekkarantaa. Suomujärven 34 km rantaviivasta hiekkarantaa on oikeasti 24 km!!! Käsittämätöntä. Patvinsuolla löytyisi reittejä kunnolla, yhteensä 80 km, tästä pitkospuita on jopa 20 km!!

Me valitsimme oranssinkeltaisilla ympyrämerkeillä merkityn 15 km pitkän Suomunkierron, joka on suosituin alueen reiteistä ja helpoksi kuvattu. Reitti kiertää Suomujärven (suositus kiertää myötäpäivään) ja sen moninaiset hiekkarannat. Kaikilta hiekkarannoilta voi pulahtaa uimaan, voin vain kuvitella että reitti on suosittu jopa ja nimenomaa helteisenä kesäpäivänä. Reitti on oikeasti todella helppo, voisin sanoa, että liiankin helppo, ei jäänyt mieleen ainuttakaan mäkeä. Helppous tekee tunteen tylsyydestä. Tuli mieleen jopa ajatus, että tämä olisi kiva mennä pyörällä. Hups, kansallispuistoissa ei saa pyöräillä kuin tietyillä erillisillä reiteillä. Tämän reitinhän voisi kesällä juosta uimatrikoilla ja topilla!!!! Ohjeaika reitille on 4-8h, meillä meni lyhyillä tauoilla 4,5h.

Metsikköosuudet reitillä ovat kuin istutetun metsän oloiset. Kuin metrimitalla olisi istutettu taimi toisensa viereen. Kaunista, mutta siloiteltua ja viiden kilometrin reitillä tuntui kuin olisi jo koko reitti nähty. Reitin varrella on myös yksi beach, jonne pääsee autolla.

Missä on suota, jäkälikköä ja beachrantoja vieri vieressä?! Täällä on!!! Tätä voisi kuvata sanaparilla ”Artic beach”. Ja käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että upean beachin vieressä on jäkälikköä ja sen takana suo!!! Eksoottista! Ja rauha on taattu,  kun Beachille joutuu kävelemään kilometritolkulla autolta!!! Pitäisikö Suomea markkinoida Itä-Suomen erämaabeacheillä??!!! Yyteri ja Kalajoki ovat kuin kitiseviä pikkusisaruksia Kalifornian ja Sardinian beachien rinnalla. Mutta artic beach on omaa luokkaansa, erilainen, eksoottinen – sitä ei tarvitsisi verrata mihinkään muuhun beachiin.