Hoi An Keski-Vietnamissa pyöräillen
Da Nangista 25 kilometriä (vajaan tunnin) etelään sijaitsee matkailijoiden suosima UNESCO:n maailmanperintökohde, Hội Anin kaupunki.
Hoi Ania hehkutetaan. Tyyliin ”upeita vanhoja taloja, siltoja ja herttaisia pieniä kujia”. Tulee ihan eri fiilis tuosta kuvauksesta kuin mitä itse koin. Kuka oikeasti tykkää Hoi Anin turistisesta vanhasta kaupungista???
Hoi Anista on vanhan ajan tunnelma hävitetty täysin. Ainakaan sitä ei koe väkitungoksessa. Lisäksi monet kapeat kujat olivat kolkkoja ravintoloiden takapihoja🫣😂🤷♀️
Pyörällä näet enemmän kuin vain vanhan kaupungin
Valitsin hotellin Hoi Anista sen perusteella mitkä antavat veloituksetta pyöriä hotellivieraidensa käyttöön. Todella moni hotelli antoi. Pyöräilypäivämme oli pituudeltaan 2,5 h ja tauot.
Reittinä: Hotelli (vanha kaupunki) – Cam Kim saari ja sitä ympäri- Lê Thánh Tông katu- Chic Chillax ravintola (tauko täällä ihan must, niin hieno) – vehreä reitti Trần Nhân Tôngille ja rantareittiä takaisin hotellille.
Viikonloppuna Hoi Anin vanhassa kaupungissa on paljon paikallisturisteja (tai ainakin aasialaisia)
Emme halunneet käydä vanhankaupungin temppeleissä tai muissa historiallisissa rakennuksissa (niitä riittää muuallakin Vietnamissa ilman tätä ihmismäärää), niin emme tarvinneet lippua vanhaankaupunkiin. Vanha kaupunki ei siis ole mitenkään rajattu tai muurin ympäröimä.
Hoi An on vanha kaakkoisaasialainen satamakaupunki. Vanhimmat taloista ovat 1400-luvulta ja nuorimmatkin 1800-luvulta.
Kauniita kattoja ja ikkunaluukullisia ikkunoita ja värikkyyttä kaupungista tosiaan löytyy, mutta minua talojen edustoihin ja jopa seinille laitetut myyntiräkit kyllä häiritsivät. Kauneutta joutuu etsimällä etsimään niiden alta. Löytyy kyllä kuten alta näet.
Pyöräilimme nopsasti vanhan kaupungin ohittaen Cam Kim saarelle
Hotellin respan tyttö ihmetteli, että miksi niin kauas menette. Hän ei tainnut olla tietoinen, että saarelle menee kävely/pyöräily/moposilta, joka lyhentää matkaa reilusti. Tai hän oli tyypillinen ei-urheilullinen aasialainen. Laita google mapsiin kävelyreitti ja se ohjaa rämisevälle metallisillalle.
Respan tyttö ei osannut vinkata meille muuta kuin vanhan kaupungin ympäripyöräilyä🤦♀️🤷♀️
Taas tuli todistetuksi se, että paikallisilta on turha vinkkejä kysyä…
Googlen avulla muokkasin reittiä. Pyöräretkeenkin olisi opas vuokrattavissa edullisesti, mutta halusimme seikkailla kahdestaan omaan tahtiin.
Cam Kim saarella on riisinviljelyä ja kalastusta.
Kadulla rakennuksen etualan myyntitiskissä pilkottiin lihaa ja takana näkyy puoliso parturi/parranajohommissa. On se erikoista, että ei sen enempää vatsaepidemioita. Mekin olemme ongelmitta syöneet kaikkialla.
Saarelta jatkoimme Lê Thánh Tông kadulle. Matkalle osuu riisipeltoja.
Chic Chillax ravintola riisipeltojen ääressä on täydellinen lounaspaikka
Pyöräreitti jatkui syömään Chic Chillax ravintolaan.
Paistettujen muikkujen tapaan tehdyt katkaravut sitruunaruohon kera oli minun valinta. Minun suosikkiruokani Vietnamissa.
Taustalla rentouttavaa musiikkia, bampukeppipolut riisipellolla ja paljon kauniita yksityiskohtia. Täydellinen Instagram paikka.
Loppumatka rantareittejä ja kotikatuja pitkin hotellille
Kaaos loisti poissaolollaan loppumatkassa❤️ Pyöräilimme ihanan rehevää reittiä pitkin. Ensin suuntana osoite Trần Nhân Tông, inan takaisin ja sitten hotellille. Google maps ei antanut ihan rantareittiä, mutta menimme itse.
P.S. Löysin sen kauniin Hoi Anin tunnelman illalla
Iltaisin Hoi Anin kaupunki hehkuu erilaisten ja eri väristen lyhtyjen valossa. Niitä on ripustettuna ihan kaikkialle: talojen ympärille, puihin ja jokiveneisiin. Romanttista!
Vanhakaupunki ja jokiranta suorastaan hukkui turisteihin. Jokirannan markkinat etenkin olivat järkyttävä turistikrääsähelvetti. Äkkiä täältä pois.
Löysin rauhallisen ja rentouttavan Hoi Anin myös.
Osallistuin illan ”Memories” valoshow-esitykseen, jossa tanssitaan ja lauletaan kuvaten kaupungin historiaa ja perinteitä. Esitys on kaupungin keskellä olevalla saarella. Vaikuttava esitys❤️.
Toki suhteessa Vietnamin hintatasoon liput olivat kohtuuttoman kalliit, halvimmat liput maksoivat 650 000 dongia eli yli 20€. Valokuvaaminen esityksessä oli sallittua.
Aasialaiset muuten olivat täällä epäkunnioittavia kulttuuriesityksessä. Kun tunnin esityksestä oli 10 minuuttia jäljellä, niin alkoivat isot massat katsojia poistua. Vain kalleimmat eturivin liput ostaneet istuivat esityksen loppuun. Itse kiertelin alueella esityksen päätyttyä ja nautin tunnelmasta.
Pyöräily ja vaellus ovat lempipuuhiani ulkomailla, mitä sinä tykkäät tehdä?
22 kommenttia
Eveliina / Reissukuume
Ah, ihanan rehellinen kuvaus, josta kyllä paistoi aika vahva pettymys! 😀
Kaikki kohteet ei ikinä voi olla niitä ”maailman upeimpia”, ja musta on kiva, että myös negatiivisista kokemuksista ja fiiliksistä kerrotaan rehellisesti. Osaan ainakin itse välttää Hoi Anin – olkoon miten UNESCO-kohde tahansa.
Mari
Niin, nämä on makuasioita. Ja luonteesta kiinni, taidan olla vähän erakko, valikoivasti ekstrovertti.
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Heh, Hoi An varmasti jakaa mielipiteitä. jos ruuhkat ei haittaa, niin varmasti tuolla viihtyy – hienon näköinenhän kaupunki ilman muuta on. Luulen, että meillekin ruuhkat tuolla olisivat kyllä liikaa. Pyöräilyä on ulkomailla tullut harrastettua hieman vähemmän, mutta patikointi on varmasti yksi lempipuuhistamme ulkomailla. Tämän lisäksi vedenalainen maailma kiinnostaa kovasti ja monenlainen lintu- ja eläinbongaus ovat myös siellä ihan kärkipäässä.
Mari
Meillä oli snorkkelit matkassa myös tällä reissulla. Näissä kohteissa ei niille kyllä käyttöä ollut..
Kati | Täydellisen Kreikan saaren metsästys
Ihanan rehellinen kuvaus. 😀 Turistiruuhkaisuus on kyllä jännä juttu, sillä olen omalla kohdalla huomannut, että Joissain paikoissa sama määrä ihmisiä saattaa ahdistaa, kun toisaalla taas ihmismassan joukossa luovii sujuvasti siitä sen enempää harmistumatta. En ole oikein saanut kiinni siitä, mikä siihen tarkalleen ottaen vaikuttaa. 🤔
Mari
Olen täysin samaa mieltä kanssasi. Eikä johdu ns. omasta fiiliksestä edes. Tätä pitää tutkia tarkemmin!
Ne Tammelat
Upea tunnelma tulee noiden lyhtyjen kanssa pimellä ja kiva, että löysitte rauhallisempia fiiliksiä pyöräillen!
Mari
Jokaisesta paikasta kyllä löytyy hienoutta, ehkä vaan joskus eri asiat kuin matkailuesitteissä
Elina / elinanmatkalaukussa
Toivottavasti paikalliset esiintyjät on tottunut tuollaiseen meininkiin, että yleisö häipyy ennen esityksen loppumista. Suomessa se olisi hirveän noloa tai jos olisin itse esiintyjä, niin loukkaantuisin tai miettisin mitä tein väärin 😀
Mari
Mietin samaa itsekin, ehkä kuuluu jotenkin tyyliin. Mutta liput oli kalliit, mulla halvimmat ja nekin oli muistaakseni 30€ tai enemmän.. Eli Vietnamissa järkky kalliit.. Halong Bay päiväretki ruokineen ja opas ja kuljetus maksoi saman..
Sari / matkalla lähelle tai kauas
Tykkäsin Hoi Anin vanhasta kaupungista mutta totta tosiaan se oli ihan hirveän täynnä ihmisiä!
Me tykätään kävellä paikasta toiseen, luontokohteista ja historiasta. Kaikki siis kiinnostaa.
Mari
Aamulenkkinä olisi voinut olla kivan rauhallista. Mutta kun aikaero väärään suuntaan..
Hannele/ Hipaisuja Maapallolla
Joskus on hauska, kun menee turistikeskittymästä vähän sivummalle, niin paikalliset saattaa ihmetellä, että mitä ihmettä täällä teet, että täällä ei ole mitään hienoa, vaan nähtävyydet on just vaikka siellä vanhassa kaupungissa. Eivät voi ymmärtää, että tavallinen elämä ja sivupolut on usein hyvin paljon kiinnostavampia.
Tuli mieleen tuosta väen poistumisesta esityksestä ennen aikojaan, että sehän oli kuin lätkämatsi: jos tulos on selvä, lähdetään ajoissa, ettei jäädä ruuhkaan parkkipaikalla.
Mari
Mielenkiintoinen näkökulma tuohon esityksestä poistumiseen. Varmaan just noin. Sen tyyppinen esitys oli, että ei tavallaan mitään uutta koko tunnin jutussa..
Paula - Gone with the Gastons
Pyöräily on kyllä kiva tapa katsella paikkoja. Me ollaan todella kovia kävelemään ja ollaan todettu, että siinä näkee todella hyvin paikallista elämää. Jos vain viuhahtelee autokyydillä nähtävyyksistä toiseen niin jää tavallaan se näkemättä, miten paikalliset elää ja miltä naapurustot näyttää. Ehkä nyt kun meidän pienempikin neiti alkaa olla tarpeeksi varma pyöräilijä voisikin joskus ottaa pyörät alle.
Mari
Pyöräillessä se on hankampaa, kun haluan ottaa paljon kuvia. Muiden pitää odotella ja eksyminen porukasta riski.
Aila ja Juha
Hoi An näyttää kyllä tosi hienolta ja näyttävältä paikalta, mutta ymmärrän tosi hyvin, että ”turistikrääsähelvetti” ja sen tuntu vie valtavan paljon nautinnosta. Se, että turisteja on tungokseen asti ja heidän rahastamisekseen on tehty terasseja ja krääsäkauppoja on aina meillekin vastenmielistä. Mutta onneksi osaatte olla itsenäisiä ja valita, minne menette ja missä on nautinnollisempaa olla. Nuo rantamaisemat ja pyöräily sinänsä ovat hienoja. Ja tosiaan, tuo esityksestä poistuminen ennen kuin se on lopussa, tuntuu vähän ei-hienotunteiselta – Suomessa ei varmaankaan koskaan noin tehdä? Tai ehkä joku katukonsertti voisi täälläkin sisältää tuollaista. Ihanalla matkalla jälleen! Aila
Mari
Jäin miettimään tuota konsertista poislähtemistä. Ihmiset eivät edes häpeilleet lähtemistä. Ei selkeästi ollut vain ryhmä, jolla oikeasti kiire. Erikoista.
Heidi / Maailman äärellä
Olen huomannut usein saman: paikalliset ei osaa kertoa hyviä vinkkejä! Mikä on kyllä aika kummallista.
Luulen, että minäkin olisin ahdistunut Hoi Anin ryysiksestä, mutta toi teidän pyöräretki vaikuttaa tosi kutsuvalta ja miten ihanan ravintolan sieltä löysitte!
Mari
Paikalliset osaa vielä huonommin kertoa, kun kyselet vaellusreiteistä. Oma apu paras apua🫣😍💪
Anna | Tämä matka -blogi
Tämä oli kyllä varsin Instagrammaavaksi viritetty paikka. Todellakin jo hieman liikaa…
Tosin, kun lähdettiin aamusta kävelylle, löydettin kanojentappolinjasto. Yksi veti kaulan katki, seuraava kuumeen veteen, kolmas nyppi jne. Pitihän sitä torille tuoretta saada myyntiin. Toki torilla oli myös niitä matalliritiläkuutioita survottuna täyteen kanoja. Aika karuja.
Mari
Niin kumpi onkaan parempi: Instagram siloteltu vai kanojentappolinjasto – ehkä kuitenkin ekan valitsen🤦♀️🤷♀️😅😰