Eurooppa,  Hollanti

Haarlem – miksi et majoittuisi täällä Amsterdamin sijaan?

Jos kerrot olevasi Haarlemissa, niin luulen, että moni luulee sinun olevan Manhattanin Harlemissa. Olen ollut molemmissa ja ei paikoilla ole muuta yhteistä kuin nimen alkuperä.

Nimittäin Hollannin Haarlem on se alkuperäinen ja se tunnetumpi manhattanilainen kaupunginosa Harlem on nimetty tämän hollantilaisen pikkukaupungin mukaan.  Hollantilaisen siirtokunnan Harlemin perusti 1658 hollantilainen Stuyvesant.

Haarlemin historia ulottuu selkeästi Harlemia pidemmälle, kaupunkioikeudet Haarlem sai 1245. 1500-luvulla espanjalaiset valloittajat ja tulipalo tekivät tuhoa. Haarlemin kaupunki on siten jälleenrakennettu, mutta senkin jälkeen todella vanha suomalaisesta näkökulmasta.

Belgiasta tuli paljon jälleenrakentajia ja merkittävimmät rakennukset ovatkin flaamilaisia. Nämä 1600-luvun rakennukset ovat samankaltaisia  rakennustyyliltään.

Samoin kuin vaikka Amsterdamissa, rakennusten kapeus johtuu siitä, että taloja verotettiin vaatiman tilan mukaan. Eli kadunpuolelle näkyy vain talon pääty ja leveä osa on sisäpihan/sivukadun suuntaisesti.

Erilaisilta talot näyttävät siitä syystä, että niiden päätykolmioita on monenlaisia, se tavanomainen kolmipääty tai sitten tornin mallinen tai kellomainen.  Talon päädyissä  usein tavaroiden nostamiseen tarkoitettu koukku ja tätähän luonnollisesti tarvitaan siihen tarkoitukseen, mutta ehkä tärkeämpi syy oli se, että ne talot, joissa oli vinssi, niitä verotettiin vähemmän.

Ehkä ammattini näkyy tässä, mutta minua mietitytti eniten, se, että miten usein koukuissa on joku hirttäytyneenä. En vaan päässyt taloja katsoessani eroon visuaalisesta mielikuvasta, miten yläikkunasta pääsee asettamaan hirttoköyden kohdalleen ja yön pimeinä tunteina…. Toivottavasti  nyt tämä mielikuva ei vaivaa sinua, kun hollantilaisia taloja näet…

Avoimet ovet ja avoimet pihat – no oli se yksi ovi suljettukin

Liikuin Haarlemissa pyörällä. Tuntui kuin olisi ollut pikkukaupungissa, ei 150 000 asukkaan kaupungissa.

Tähän varmasti vaikutti se, että ystäväni asui parin kilometrin päässä keskustasta kytketyistä omakotitaloista koostuvalla alueella.

Lisäksi suuntasimme heti kotiin repun jätettyämme avointen ovien ”kylätapahtumaan”.  Suomennettuna tapahtuman nimi oli ”Kuningatar liukuovien välissä”, hollanniksi ”Koningin tussen de Schuifreuden”. Ympäri kaupunkia oli kulttuuritapahtuma, jossa paikalliset taiteilijat ja yhdistykset kutsuivat kaupunkilaisia kotiinsa. Eri taiteen lajeja. Ehdimme kiertämään vain vajaan parin tunnin ajan. Kävimme kahden taiteilijan kotona ja lievästi kehitysvammaisten päivätoimintakeskuksessa.

Toinen taiteilija oli eläkkeelle jäänyt arkkitehti, jonka luovuus oli selvästi siirtynyt geeneissä eteenpäin. Hän siis itse maalasi ja hänen kaksi lastenlastaan esitti myös taidetta. Toinen oli tehnyt todella visuaalisen videotanssiteoksen.

Koko koti sinällään oli upea. Kahteen korkeaan huoneeseen oli rakennettu sivuparvet, jotka toimivat lukunurkkauksina ja kirjahyllyt olivat seinästä seinään. Ateljeetilan katon ”harjaosa” oli lasia ja valaisi tilan upeasti.

Ehkä mielenkiintoisinta oli vierailla erään lapsiperheen kotona. Kun astuu ulko-ovesta sisään aulatilaan, niin näkee yläkertaan menevän portaikon seinässä upean taideteoksen.

Sen perhe löysi remontoidessaan kotiaan. Seinämaalaus on 1940 -luvulta. Tästä ystäväperheensä seinän maalanneesta taiteilijasta ei tullut eläessään kuuluisaa. Toivottavasti hän pilvenreunalta kuuli ihastuneet huokailumme.

Me osuimme vuosittaiseen avoimet ovet tapahtumaan, mutta läpi vuoden Haarlemissa on avoimet pihat, hofjes. hofjes alueella on pieniä asuntoja, joissa asuivat yksinäiset/leskinaiset. Pihat olivat avoimia kaikille – näin edelleen. Luonnollisesti asukkaita kunnioittaen.

Aikataulut eivät sallineet visiittiä Corrie ten Boom kotimuseossa. Vapaaehtoiset esittellevät kotia, jossa toisen maailmansodan aikana piiloteltiin juutalaisia. Auki vain muutamana päivänä viikossa.

Ydinkeskustan harmoninen tunnelma

Vaikka 1,5 päivää pyöräilin ympäri Haarlemia, niin silmiini ei osunut ruokakauppaa. Jotenkin Haarlemissa tuntui, että oli astunut vanhaan kauniiseen maailmaan, kaupat oli sovitettu muuhun sopivaksi eikä toisinpäin.

Haarlemista löytyy luonnollisesti tuulimylly, toki vuosimallia 2000😂😅. Alkuperäinen mylly tuhoutui tulipalossa 1930-luvulla.

Haarlem tuli aikoinaan tunnetuksi tekstiili-, laivanrakennus- sekä panimoteollisuudesta. 1600 -luvulla panimoita oli satakunta.

Spaarne-joki siltoineen halkoo kapungin.  S’Gravenstenenbrugin kuriositeetti on se, että valaistuu kun kävelet sillan yli pimeällä. Valitettavasti vain kerran kuljimme pimeällä ja silloin satoi, joten ei ollut aikaa tehdä lisälenkkiä.


Pimeän aikaan liittyy toinenkin traditio. Päivittäin iltayhdeksältä suurkirkon kellot soivat puoli tuntia. Tämä toimi merkkinä siitä, että piti tulla kotiin peltotöistä ja kaupungin portit sulkeutuivat soiton loputtua

Keskustorin upeat rakennukset

Sint Bavokerk, 1300 luvulta oleva Grote Kerk on Grote Marktin (keskustori) mahtavin rakennus. Siihen tarkoitettu kivinen torni oli liian painava rakennukseen (rakennesuunnittelijan ammattitaito oli pettänyt) ja torni uusiokäytettiin torilta näkyvän Bakenesserkerikin tornina.

Muita torin upeita rakennuksia ovat Vleeshall, Lihahalli, jossa myytiin lihaa sekä teurastettiiin eläimet ja käsiteltiin ruhot sekä kaupungintalo.

Vankila uusiokäytössä

Samoin kuin Hollannin Bredassa niin myös Haarlemissa oli pyöreä vankila. Vankilassa on aikoinaan toteutettu sosiaalistavaa pedagogiikkaa eli sellit sijaitsivat kehällä ja keskellä oli aukio, johon kokoonnuttiin. Nyt kun uusia vankiloita on rakennettu muualle, niin vankilat löytävät vähitellen uusia käyttötarkoituksia. Haarlemissa toimistokäytön lisäksi vankilassa on mm. elokuvateatteri ja ravintola. Vanha historia näkyy upealla tavalla.

Pyöräile beachille 8 km

Haarlemista pääsee kätevästi Zandvoortin hiekkadyyneille. Teimme sen mitä siellä pitää tehdä. No ei ihan, emme ottaneet paikallisherkkua silliä vaan ihanat kalalautaset. Rannassa on kalakärryjä vieri vieressä ja kympillä sai maistuvan kalalajitelman perunasalaatin kera.

Majoitus Haarlemissa Damin sijaan?

Asuin Haarlemissa ystävälläni. En siten osaa vinkata majapaikkoja. Ihastuin kaupungin kotoisuuteen ja helpostilähestyttävyyteen niin paljon, että suosittelen muita yöpymään siellä Amsterdamin sijasta. Ja ilman muuta pyörän selkään. Jos et halua ottaa pyörää mukaan Amsterdamiin, niin ilmainen pyöräparkki rautatieaseman alla on hieno.


Onko Haarlem sinulle tuttu? Millaisiin paikallisiin tapahtumiin olet sattumalta päässyt osallistumaan? Oletko ollut molemmissa: Haarlemissa ja Harlemissa?

20 kommenttia

    • kodinvaihtaja

      Kiva, kun jotkut kaupungit jäävät mieleen ja niihin suunnittelee mahdollisesti pidemmänkin aikaa visiittiä. Kunnes ehkä se yhtäkkiä tapahtuu.

  • Aila ja Juha

    Teimme kesällä 2019 kodinvaihdon Hollantiin, Haagiin ja silloin teimme useita päiväretkiä eri kaupunkeihin. Yksi niistä oli Haarlem. Olen ihan samaa mieltä kanssasi, majoittuminen siellä on hyvä vaihtoehto Amsterdamille, pääseehän sieltä noin 20 minuutissa Amsterdamiin kiertelemään, jos sinne haluaa, ja Haarlem on tosi viihtyisä. Me kiertelimme niitä avoimia pihoja kävellen ja toki näimme tuota kaikkea muutakin. Pyöräily olisikin ollut kiva idea, vaikka meillä oli kyllä Hollannissa pyöräillessä aina vähän sellainen tuntu, että pyöräilijöitä oli liikaa ja piti koko ajan olla varuillaan muiden liikkeistä. Mutta joka paikassa on hyvät pyörätiet ja -kaistat.

    Yksi tosi hauska kokemus meillä oli, kun vierailimme Grote Kerkissä. Yhtäkkiä heristimme korviamme ja katsoimme toisiimme: ”Eiks toi ole Finlandia?” Oli se. Hiivimme hiljaa lähemmäs soittajaa ja kuuntelimme hiljaa kappaleen loppuun. Sitten menimme hänen luokseen, kiitimme ja kerroimme, miksi tuo kappale meitä puhutteli. Urkuri kertoi saaneensa nuotin jo 50 vuotta sitten. Hän oli hyvin otettu meidän kiitoksistamme ja huomiostamme ja sanoi tykkäävänsä kappaleesta. Ei se kylläkään täällä Finlandian nimellä kulkenut, vaan rauhan virtenä, mutta säveltäjä oli nuotissa sama. Olipa hieno tapaaminen ja ihana muisto tuosta paikasta.

    Jälleen kerran nautin kuvistasi.

    • kodinvaihtaja

      Upea Finlandia kokemus. Kiitos jakamisesta. Eri kulttuurilajit todella yhdistävät ihmisiä ja kansakuntia – tässäkin hyvä esimerkki.

  • Melissa Laitakari

    Kaunista…Jännä miten samanlainen rakennustyyli on itäeuroopassa. Samankaltaisia taloja näkee niin Puolassa kuin Latviassakin. En ole koskaan ollut Hollannissa, mutta tämä kohde on laitettava mietintä listalle. Amsterdam kun ei minua kauheasti inspiroi jostakin syystä.

  • Ismo for Takeoff

    Haarlem on tuttu vian nimenä, Hollannin-reissuilla siellä ei ole tullut käytyä. Kivan näköiseltä kaupungilta kuitenkin vaikuttaa ja mukavalta kaikkiaan muutenkin. Jotenkin hyvin hollantilaiselta, hyvässä mielessä 🙂 Tuo merenelävälautanen maistuisi kyllä koska tahansa. Sillitkin kyllä, ei sen puoleen ja toden totta, merenherkkuja merenrannalle mennään nauttimaankin. Paljon hyviä kuvia, kiitos taas siitä!

    • kodinvaihtaja

      Aivan totta, hyvällä tavalla hollantilainen. Vaikka olin vain pari päivää maassa, niin tuli todella hyvä fiilis, voisin kuvitella vaikka aaettuvani hetkeksi.

  • Ne Tammelat

    New Yorkin Harlemissa ollaan mekin pyöritty, mutta ei näytä ollenkaan hassummalta tämä Hollannin versio. Tuo arkkitehtuuri on todella kaunista ja hienoja tarinoita rakennusten takana. Ihana kylätapahtuma myös, että pääsee taiteilijoiden kotiin! Ehdottomasti voisi kokeilla tätä paikkaa Amsterdamin sijaan.

  • Pirkko / Meriharakka

    Amsterdamin kalleus onkin tainnut monet – siis ne, jotka eivät majoitu ystäviensä luona – hakeutumaan naapurikaupunkeihin. Itse kyllä mieluiten majoitus Amsterdamissa jos tarkoitus on viettää aikaa siellä 🙂 Vietimme aikoinaan viikon Utrechtissa, minä töiden takia ja mies vaan lomalla, ja hän tuli kyllä siitä kaupungista parissa päivässä siihen tulokseen, että täällä on ihan tylsää, mutta Haarlemista ei siis kokemusta. Pyöräily on hyvä idea kaikkialla Hollannissa!

    • kodinvaihtaja

      Pikkukaupungit suurkaupunkien kuoeessa on aina vähän nukkumalähiöitä. Esim. Museot taitaa loistaa poissaolollaan. Siten ymmärrettävää, että joskus aktiivi tekeminen voi olla vähäistä.

    • kodinvaihtaja

      Mun sivistäjänä toimii nykyään monet blogit. Toivottavasti faktat tosiaan kaikkien blogeissa oikein, kun näistä opimme😅🤷‍♀️❤️

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *