Bornholm, Tanskan Gotlanti, päivässä autolla

Bornholm on Tanskalle kuuluva saari Itämerellä. Bornholm tunnetaan kallioisista rannoista, aurinkoisesta ja leudosta saari-ilmastosta, viehättävistä kalastajakylistä venesatamineen, pyöreistä kivikirkoista, majakoista, tuulimyllyistä sekä kauniista luonnosta, johon kuuluu niin pehmeitä hiekkadyynejä, vesiputouksia kuin peltomaisemaa. 

Saavuimme Bornholmiin myöhään illalla ja lähdimme kahta päivää myöhemmin aamulla. Meille jäi aikaa yksi kokonainen päivä kiertää saarta. Kiersimme saaren myötäpäivään lähtien satamasta ja päätyen satamaan. Ajomatkaa tuli tuolloin 114 km.

Kävimme päivän aikana    17 kohteessa, jotka esittelen tässä artikkelissa 

A. Rønnen vanha kaupunki

B. Kultippen Hasle

C. Jons Kapel

D. DGI-silta ”Broen til Bornholm”

E. Hammershusin linnoitus

F. Hammeren majakka, josta vaellus Salomonin kappelin kautta Hammer Odden majakalle

G. Allingen kylä

H. Døndalenin vesiputous

I. Stavehølin vesiputous

J. Østerlarsin kirkko

K. Svaneken kylä

L. Dueodden dyynit ja beach

M. Nylarsin pyöreä kirkko

Kuvassa yllä olevat paikat. Sydämissä kävimme, sinisen matkalaukun kohdissa yövyimme pakussa ja keltaisesta kohdasta lähti lautta.

Bornholm sijaitsee keskellä Itämerta

Bornholmiin saavuttaessa ympärillä ei ole saaristoa vaan vain pelkkää aavaa merta. Ruotsiin matkaa on 40 kilometriä, Tanskaan 140 km ja Saksaan 225 km.

Surulisen kuuluisan Nord Stream -kaasuputkien räjähdyskohdat kulkevat noin 10 kilometrin päässä Bornholmin rannikosta. Saarelaiset pelästyivät asiaa kovin. Ei ihme, saaren historia on sotainen.

Toisen maailmansodan aikaan Saksa hallitsi ensin Bornholmia ja sen jälkeen venäläiset miehittivät saaren vuodeksi pommitettuaan saarta ensin urakalla tuhoten noin 3000 rakennusta.

Saavuimme saarelle lautalla Ruotsin Ystadista Bornholmslinjenin autolautalla. Matka kesti 1,5 tuntia.

Olin maksanut pakusta ja kahdesta ihmisestä 13€. Jännitin koko ajan olenko tehnyt jonkun virheen ostaessani, sillä matkustuspäivänä lippua ostettaessa hinta olisi ollut kymmenkertainen.

Ostin lipun puolta vuotta aikaisemmin.
Ehkä käytössä on dynaaminen hinnoittelu. Autoja meni laivaan järkyttävä määrä eli taisi olla aikas täynnä.

A. Ensifiilis Bornholmin saaresta ja Rønnesta oli tyylikäs ja rauhallinen

Asukkaita saarella on noin 40 000. Kuten saarille tyypillistä, suuri osa ihmisistä asuu saaren pääkaupungissa.  Rønnessa asuu noin 14 000 asukasta.

Kun laiva saapui Rønneen, tuli vauras fiilis. Lauttaranta on ihan vanhan kaupungin ”portilla” ja myös kävellen voisi kätevästi tulla Bornholmiin päiväksi. 

Kaupungin ristikkotalot,  kapeat mukulakivikujat ja kukkaistutukset talojen seinustoilla luovat kauniin tanskalaisen/gotlantilaisen tunnelman.

Maamerkkejä kaupunkiin saapuessa ovat Rønnen majakka sekä Pyhän Nikolauksen kirkko.

Kuuluisin katu löytyy kirkon lähistöltä. Se on Vimmelskaftet-niminen – kun näet sen, tiedät miksi se on kuuluisa.

Lampaat ovat osa luonnollisesti saarimaisemaa. Toki niitä ei heti satamasta näe.

Yllätyksellisesti saari on suht mäkinen. Saarelle tullaan paljon pyöräilemään, pyörävuokraamoita löytyy suht joka kylästä ja pyörätieverkosto on hyvä – mutta varaudu mäkisyyteen – siis muuhun Tanskaan verrattuna.

B. Yövyimme Kultippen Haslen parkkipaikalla

Kultippenin Parkkipaikalla oli vessa ja siitä pääsi kätevästi rannalle (aamulla näkyi surffareita). Alue tunnetaan hiilikaivauksistaan. Rannalla on hiilivaunuja merkkinä menneisyydestä.

Lisäksi on ”kauniita” ”silokallioita”, jotka ovat syntyneet 1700 ja 1800 luvulla olleista hiilikaivauksista.  

Vähän pidemmällä, lyhyen ajomatkan päässä Haslen kylältä on rannalla sijaitseva Silderogerierne, vanha savustamo, jossa kesäaikaan on museo ja toisessa rakennuksessa on ravintola ja myymälä. Ostimme mukaan lounaaksi juuri savustettua makrillia ja lohta. Aah, ihanaa!!

Lisää pikkusavustomoja löytyy Helligpederin satamakylästä. Näin keväällä alue uinui vielä odottaen kesäsesonkia – kauhulla mietin kapean tien ajamista autoletkoissa.

C. Porrastreeniä Jon Kappelille

Legendan mukaan lähetyssaarnaaja nimeltään Jon saarnasi rannalla pakanoille. 200 portaan päästä löytyy ranta, jota kehystää 22 metrinen kivi, joka mereltä käsin näyttää kirkontornilta.

Merestä nousee kohtisuoraan myös 40 metrinen kallio. Tämänkaltaisia jyrkkäseinäisiä kallioita on Bornholmilla muitakin. Nämä ovat syntyneet jääkauden aikana, jolloin merenpinta oli korkeammalla.

D. Kalliojyrkänteet toisiinsa yhdistävä DGI-silta on Vangissa

Itse silta on 2002 valmistunut taidesilta ”Broen til Bornholm”.

Alueen historia on satavuotinen: vuodesta 1896 vuoteen 1996 alueella toimi kivilouhos. Niin tämä teollisuus kuin kivihiilitoimintakin nykyisen turismin lisäksi selittää ehkä kokemustani saaren vauraasta tunnelmasta.

Louhokselta saatua graniittia on käytetty isoissa rakennusprojekteissa kuten Tanskan kansallismuseossa ja Kööpenhaminan raatihuoneessa. 

Historiaa kuvataan museoksi jääneissä kaivosrakenteissa valokuva/infotaulunäyttelyin. 

Reitin pääsee kävelemään ympyräreittinä kävellen ensin parkkipaikalta sillalle merenrantaa pitkin ja sillan ylityksen jälkeen jyrkännettä pitkin alas vanhalle vesimyllylle.

E. Pohjoismaiden suurin keskiaikainen linnoitus löytyy Bornholmista

Bornholmin saarella on ollut useita linnoituksia, vanhin on sisämaassa sijaitseva Gamleborgin viikinkilinnoitus (750). Tämä ei osunut reitillemme – plus google mapsin kuvien mukaan suht vaatimaton – ymmärrettävästi kun sen verran iäkäs. 

Reitillemme osui Hammershusin linnoitus, joka on Pohjoismaiden suurin keskiaikainen linnoitus 1300-luvulta. Saari on ollut haluttu miehityskohde keskeisen sijaintinsa vuoksi.

Linnoitusta ovat jo ennen viimeisimpiä sotia hallinneet ruotsalaiset, tanskalaiset ja saksalaiset. Siitäkin huolimatta, että linna on kukkulalla 74 m merenpinnasta. Esim. Vuonna 1645 ruotsalaiset valloittivat linnoituksen muurissa olevan ”ruotsalaisen kolon” kautta.

Historiaan liittyy myös perhetragedia. Yhden aikakauden aikana linnassa oli vankina kuninkaan tytär ja hänen miehensä epäiltynä maanpetturuudesta. Heidän kerrotaan suunnitelleen salaliittoa kuningasta vastaan.
He onnistuivat köyden avulla pakenemaan kolmannen kerroksen (kuvassa)ikkunasta, mutta jäivät lopulta kiinni.

F: Vaellus majakalta toiselle rantaviivaa pitkin

Bornholmissa on 17 kunnostettua ja edelleen ylvästä majakkaa. Niiden yhteydessä näytti aina oleva majakanvartian talo. Ja näyttipä yksi niistä hakevan vuokralaistakin. Kiinnostaisiko?!

Ajoimme Hammerenin majakalle, josta kävelimme rantaa pitkin puolessa tunnissa Salomonin kappelin raunioiden kautta pohjoiskärjessä sijaitsevalle Hammerodden majakalle. Kappelin rakennutti 1300-luvulla Lundin piispa.

Hammerenin majakka:

Salomonin kappeli:

Hammerodden majakka:

Reitin olisi päässyt ympyräreittinä noin 1,5 tunnissa, mutta meillä oli kiire takaisin ennen sateen tuloa. 

Tie majakalle oli kapea, jyrkkä ja kiemurainen (samanaikaisesti ympäristö oli satumaisen kaunis) – ylämäkeen mennessä pakun renkaat sutivat tyhjää.

Pelkäsimme mitä tapahtuu, jos sateella alamäessä tulee vastaan autoja. Ehdimme ennen sadetta.. Vastaan tuli parin auton lisäksi sonneja, jotka eivät meinanneet antaa tietä.

G. Pikku stoppi Allingen kalastajakylässä

Majakkavaelluksen jälkeen poikkesimme Allingen kylään. Perussöpö kylä. 

Astuessani kirkkoon näin heti, että kirkon lapsityöntekijät olivat työssään ja lopettelivat kerhoa sisaruuspiirillä. Pienien kylien kirkot ovat monitoimikeskuksia.

H-I: Uskoisitko, että Tanskasta löytyy vesiputouksia?!

Saaressa on 13 vesiputousta, joista kävimme kahdessa.

Kesäisin kuulemma pysähtyminen turhaa, sillä vettä ei ole, nyt huhtikuussa vesi pauhasi. Parasta veden kuohujen äänien lisäksi keväisessä lehtometsässä oli valkoisena valkovuokoista kukkiva maasto.

Døndalenin putoukselle oli vähän pidempi kipuaminen mutaista polkua ylös. Reitti jatkui myös vesiputouksen jälkeen ylöspäin. Menin hetken matkaa, mutta totesin, että ei siellä ilmeisesti mitään erikoista ole. 

Tanskan korkein vesiputous – ruhtinaalliset neljä metriä(!!!) – on Stavehøl. Sinne oli helppo puolen kilometrin kävely parkkipaikalta. 

J. Østerlarsin kirkko on Tanskan pyöreistä kivikirkoista suurin

Putouksien  jälkeen seuraava kohde oli Østerlarsin kirkko. Tämä 1150-luvulla rakennettu kirkko on Bornholmin kirkoista vanhin ja koko saaren suosituin nähtävyys. 

Luulin, että kirkko oli jo kiinni, mutta ilokseni ei ollutkaan. Kirkko on oikeasti pyöreä myös sisätiloiltaan. Kirkon keskellä kivipaasien ympäröimänä kastemalja ja penkkirivit kiertävät kehänä ulkoseiniä. Alttari perinteisellä tavalla edessä syvennyksessä ja saarnastuoli keskellä yhdellä ulkokehän seinistä. Ulkokehällä lattiantasolla myös urut.

Kirkon tarpeisiin pyöreys ei toimi. Juuri mistään ei kunnolla näe mihinkään. Mutta kirkon arkkitehtuuriin vaikutti saaren puolustuksen tarpeet. Mm. keskiosan palkit vahvistivat kirkon kestävyyttä. Ja ympyräkirkkoa ei niin vaan lähestytä mistään suunnasta, kun kaikkialle näkee.

Østerlarsin kirkon torniosiin pääsi kiipeämään kapeita, jyrkkiä ja huonoja kiviportaita pitkin. Siellä ei ollutkaan kirkonkelloa vaan ampumiskoloja. Kirkko toimi aikoinaan asevarastona ja muutoinkin kyläläisten arvoesineiden varastona.

K. Yksi Tanskan kauneimmista kylistä löytyy Bornholmista

Matka jatkui Svaneken kylään, joka on valittu aikoinaan Tanskan kauneimmaksi kyläksi. Ei ihme: kauniin värikäs – myös kirkko polttavan punainen(!!!), ja arkkitehtuuri traditionaalista.

Olin hetken pyörinyt tyhjässä kirkossa, kun havahduin siihen, että alttarilla on ruumisarkku. Piti katsoa vallan toisen kerran.. Sitten siunasin mielessäni ruumiin ja hänen läheisensä – ja poistuin takavasemmalle. Jäin miettimään, että voitaisiinko Suomessa toimia, niin, että kirkko on tyhjänä ovet auki ja ruumisarkku kirkkosalissa? ”

Paku jäi parkkiin kylän keskustan pikkuruiselle aukiolle (vain lauantaisin suljettu markkinoiden vuoksi) ja siitä kävellen hahmotti helposti tämän vanhan kalastajakylän. 

L. Valkoista, hienoa hiekkaa silminnäkemättömiin

Dueodden ranta on käsittämätön. Miten voi olla näin valkoista hiekkaa? Dyynien reunustama hiekkaranta on noin puolitoista kilometriä pitkä.  Olisiko tässä Pohjoismaiden hienoin ranta?!!!

Rannan jälkeen ohitimme aiemmin armeijan käytössä olleen Bornholmertornin. Sinne päiväsaikaan pääsee ylös asti. 

Bornholmin saarella on 16 vanhaa tuulimyllyä. Niistä yhden käden sormilla oleva määrä osui matkalle. Tässä kuva yhdestä: 

M. Bornholmin saarella on neljä pyöreää kirkkoa -Nylars toinen meidän reitille osunut

Kävimme myös Nylarsin pyöreän kirkon pihamaalla.

Kirkkojen pihassa on muuten Bornholmissa aina vessat. Ja niin täälläkin kuin missä vaan saaren julkisessa vessassa, niin aina on ollut vessapaperia! Pakuilija käy aina vessassa, kun kohdalle osuu🤦‍♀️

Bornholmista jatkoimme lautalla Sassnitziin Saksaan. Lautta kulkee kerran päivässä (matka-aika 3,5h) ja maksoi 2024 n.100€ pakulle ja kahdelle matkustajalle. Bornholmin ympäristössä on vain aavaa merta, saaristoa ei ole.

Meiltä jäi näkemättä ainakin seuraavat suositellut kohteet:

• Randkloven ranta, jossa jääkauden muovaamia kivilohkareita.
• Rönnen teatterirakennus (lämpiö vuodelta 1789) , joka on Tanskan vanhin edelleen toimiva teatteri.
• Gudhjemin kaunis satamakaupunki (näin kaukaa 3 km päästä, ilmeisesti sen keskustassa oli kaunis tuulimylly)

Päivä oli sateinen ja suht kylmä keväinen päivä (n. 7 C), mutta nautimme. Totesimme moneen kertaan, että miten nautimmekaan hiljaisuudesta. Missasimmeko jonkun muun kivan kohteen saarella?