Berliinin kevät ja Bremenin syksy – kodinvaihtokokemukset Saksasta

Miksi Saksaan? No ehkä siksi, että se on lähellä ja siellä asiat toimii niin kuin niiden kuuluu. Tämä on hyvä käytännön lähtökohta, mutta on takana muutakin. Berliinissä kiehtoo historia, idän ja lännen kohtaaminen, Bremeniin eksyimme vahingossa, sillä kotikentältä lensi Ryanair sinne. Bremen valloitti meidät luonnonläheisenä kaupunkina, joten käsi sydämellä voin muillekin matkaa sinne suositella. Myös kodinvaihto saksalaisten kanssa oli sujuvaa: asiat sovitaan ja sopimuksissa pysytään. Jos haluat tutustua tarkemmin siihen mistä kodinvaihdossa on kyse, lue lisää tästä.

Berliinin kevät kävellen

Mitä teitte Berliinissä? Käveltiin ja käveltiin, toisena päivänä 23km ja toisena 32km – parisuhdeaikaa vietettiin kävellen😏.

Siis tähän oli syynsä. Olin kuukautta myöhemmin lähdössä vaeltamaan Portosta Santiago de Compostelaan ( 296km) tyttäremme kanssa kahdestaan ja tämä Berliinin matka toimi kenkien sisäänajona sekä kävelemään opettelemisena.

Berliini on Saksan pääkaupunki ja sillä on pääkaupunkina pitkä historia. Se on perustettu 1200-luvulla ja jo 1700-luvulla se on ollut Preussin kuningaskunnan pääkaupunki. Se toimi Natsi-aikaan myös Natsi-Saksan keskuksena. Berliini on yksi Euroopan suurimmista kaupungeista (3,4 milj asukasta), mutta jotenkin se ei tuntunut niin isolta, toki se kertoo paljon, että ehdimme kävellä siellä 55 km ja paljon ei samoja nurkkia kierretty ;-).Berliinissä on myös Euroopan suurin tavaratalo, vuonna 1907 avattu KaDeWe. Halusin ehdottomasti kävellä sinne vaikka se oli kaukana kaikista muista päivän kohteistamme. Lopulta se ei sykähdyttänyt ollenkaan ja pitkälti kävelimme läpi tavaratalon vessaan. Ylimmässä kerroksessa olevassa ruokamaailmassa meinasimme ottaa drinkit, mutta jotenkin alkoi ahdistamaan ihmispaljous ja otimme hatkat. Eli mielestäni sen voin hyvin jättää välistä, varsinkin jos ei osu ns. matkan varrelle

Berliinissä asuu suurin turkkilaisryhmittymä Turkin ulkopuolella. Tästä seuraa se, että kebabravintoloita on joka nurkalla – Berliinin pikaruoaksi sitä kutsuisin. Kävelypainotteisella reissulla oiva asia, voi nopeasti tankata ruokaa ja jatkaa kävelyä 😉

Berliinin sykähdyttävät nähtävyydet:

1. Holocaust Memorial

Mielestäni Berliinin ykkönen on vuonna 2004 valmistunut murhattujen juutalaisten muistomerkkiaukio. Koruttomuudessaan se kosketti ja järkytti. Uskon, että tämä paikka ei jätä ketään kylmäksi. Itselle tuli olo  2711 betonilaatikon keskellä kävellessä, että jalat pettävät ja voisi vain tipahtaa maahan ja itkeä. Historia tulee siellä todella todeksi. Jos ei olisi paikalla, vaan näkisi tämän paikan virtuaalisesti, niin ei varmasti kokisi tätä tunnetta. Paikka ei näytä kuvissa miltään, mutta sen todella kokee. Ajattelin, että onpa upeaa, että tätä paikkaa kunnioitetaan ja ei ole töhritty, kuten koko muu Berliini – mutta totuus onkin se, että kiviaines on käsitelty jollakin aineella.

2. Berliinin muuri ja ympäri kaupunkia oleva katutaide muraaleineen sekä graffitteineen

Berliinistä kaikki tietävät Berliinin muurin. Se oli pystyssä 1961–1989. Molemmat osapuolet näkivät muurilla olevan eri merkityksiä: länsi näki sen estävän itä-berliiniläisten loikkauksen DDR:stä Saksaan ja DDR taas halusi suojella kansalaisiaan lännen vaikuteilta, jopa fasismilta. Historian ja kaupungin eri puolien erot näkee myös elävästi kaupungissa. Itselle selkein merkki mistä tiesi olevansa Itä-Berliinissä oli valtavan leveät pääkadut, idässä oli tärkeää brameilla kulisseilla, näin sen itse näen?! Kadut olivat niin leveitä, että ei niistä voinut edes kuvaa ottaa. Tässä olevat kuvat East Side Galleryn puolen kilometrin matkalta, jossa taiteilijoiden kuvittama osuus aitoa muuria. Tunnetuimmasta maalauksesta eli siitä, jossa entiset kommunistijohtajat Breznev (Neuvostoliitto) ja Honecker (DDR) suutelevat ei ole kuvaa – ihan siitä syystä, että siinä kohtaa parveili niin järkyttävästi ihmisiä, että en halunnut ottaa vain heidän päitään kuvaan.

Me kaikki olemme nähneet kuvissa Berliinin muurin katutaidetta, mutta Berliini oli muutoinkin täynnä taidetta. Ympäri kaupunkia oli niin virallista taidetta kuin töhrimistäkin.

Katutaiteen ja muraaleiden lisäksi kaupunkikuvassa oli seiniin maalattuja aitoja historiallisia valokuvia siitä talosta/alueesta aikoinaan sekä eri puolilla kaupunkia oli ”infotauluja”, joissa kerrottiin historian merkityksistä tavallisille berliiniläisille. Tämä on osa kaupunkin karakteeria, historiaa ei unohdeta vaan se hyväksytään tai kohdataan ja sen myötä historiasta opitaan. Näin haluan uskoa ja toivoa. Toivoisin tämän tavan leviävän muuallekin maailmaan vaikka kaupungilla ei olisi yhtä vahahduttavaa historiaa.

3. Checkpoint Charlie

Virallisista rajanylityspaikoista suosituin oli Checkpoint Charlie. Se oli myös todella monen loikkausyrityksen kohde. Checkpoint Charlie on myös monesta leffasta tullut, mm. James Bondin otoksia otettu siellä. Rajapaikalla olevat rajakoppi, hiekkasäkit ja lippu ovat kaikki alkuperäisellä sijaintipaikallaan.

4. Asisi Panorama THE WALL

Checkpoint Charlie kanssa samalla aukiolla on tämä paikka. Meillä ei ollut paikasta mitään käsitystä etukäteen ja täähän oli aivan huippu. Mä sanoisin, että tämä on must go. Kympin sisäänpääsy. Olisin maksanut vaikka tuplasti enemmän. Olimme pitkät tovet toisen kerroksen parvekkeella ja hämmentyneenä katselimme videoteosta ympärillämme. Itävaltalainen, länsi-Saksan puolella elänyt taiteilija Yadegar Asisi on luonut valokuvanäyttelyn Berliinin historiasta. Toisen kerroksen parvekkeelta aukeaa 360 asteen näkymä vuoden 1980 – luvun jakautuneeseen Berliiniin. Voit seurata siten miten näyttämöllä päivä muuttuu yöksi ja mitä kummallakin puolella muuria tapahtuu, millaista elämä ja ihmiset ovat ja mitä tekevät. Esitys on hämmentävän aito ja se on myös historiallisesti täsmällisen tarkka, näin on oikeasti myös ollut. Esitystä tähdittää aidot sen ajan poliittiset hahmot (itselle tuntemattomat) sekä tunnelmaan sopiva musiikki. Minulle nousi kylmät väreet jopa, kun katselin videon näyttelyn sivujen alareunasta, tästä pääset tunnelmaan mukaan.

5. Berliinin fiilistely yleisesti

Meidän Berliinin kahden päivän reissun kohokohta oli Berliinin muuri ja siihen liityen Asisin koskettava näyttely ja Holokaustia kuvaava muistomerkki, muuhun perehtymiseen ei kaksi päivää anna henkisesti tilaa. Tässä  kuitenkin muutamia kuvamuistoja eri puolelta kaupunkia.

Bremen

Bremen pyöräillen

”Mari ❤ Alex 28 yrs. Pyöräilijöiden paratiisissa Bremenissä, edellisen kerran olen nähnyt näin paljon pyöriä 1996 Pekingissä🤔😂. Upeita lenkkimaisemia ja parasta seuraa😍. Elokuvissa  dubattuja filmejä, Netflix pelasti, lol” , tällaisen reissupäivityksen tein Facebookkiin. Ja en minä omassa kokemuksessani ihan väärässä ollut, 25% paikallisista pyöräilee, kun vain 14% käyttää julkista liikennettä!

Kodinvaihtoasuntomme diiliin kuului kaksi pyörää. Siis aivan ihanaa, Bremenin ympärillä on niin paljon pyöräillen nähtävää. Ensimmäisen päivän vain pyöräilimme ees taas ja ympäri ja sitten toiseksi päiväksi Bremenissä asunut ystäväni, joka pongasi missä olen, vinkkasi kaupungin ulkopuolella olevasta isosta Bürgerparkista – ihan käsittämättömän upeat, isot suositukset. Bremenistä on jäänyt mieleen vihreys ja vehreys.

Ylläolevat kuvat Burgerparkista ja tässä alla fiilistelyä pyöräreitin varrelta, ihmiset todella panostavat puutarhoihinsa.

Kaunis vanhakaupunki ja sen viereiset alueet

Vaikka Bremen kuuluu Saksan suurimpiin kaupunkeihin, niin ydinkeskusta/vanhan kaupungin alue on kävellen kierrettävissä. Vanhankaupungin ytimeksi voisi kutsua Marktplatz aukiota, jota kutsutaan Saksan kauneimmaksi aukioksi. Aukiolla ovat raatihuone ja tuomiokirkko. Aukiolla on myös 1850-luvulla Grimmin veljessadusta tunnettu neljää muusikkoa kuvaava eläinpatsas Die Bremer Stadtmusikanten. Sadussa aasi, koira, kissa ja kukko lähtivät kohti Bremeniä tarkoituksenaan tulla muusikoiksi. Tultuaan Bremeniin he ryhmittyivät pydamidinmalliin ja häätivät roistot talostaan. Musiikkiuran sijasta he ihastuivat Bremeniin ja asettuivat tänne elämään onnellista elämää. Helppo uskoa tämä Bremenissä käyneenä. Bremen on pikkukaupungin oloinen.

Breemenille tyypillistä on erityyppiset alueet lähekkäin, kuten  pienistä kujista, kaupoista ja ravintoloista tunnettu Schnoor sekä art deco tyylinen, punatiilistä rakennettu alue Böttcherstrasse. Jälkimmäisen alueen sivukadulta löytyy Glockenspiel, kellopeli, joka kerran tunnissa lyö pienen soiton. Tämän löytää parhaiten, kun huomioi mihin ihmisjoukot kerääntyvät.

Vaikka Saksassa pyöräillään paljon, niin Bremen oli kuitenkin rento pyöräilypaikka. Minkäänlaista pyöräilyraivoa emme kohdanneet. Totuus on se, että meinasimme jäädä paikallisten jalkoihin. He pyöräilevät vauhdikkaasti ja myös ohittelevat jopa pyöräilykärryt perässään todella pienistä paikoista mutta rennosti. Rentous onkin sana, jonka jotenkin liitän saksalaisiin. Myös Berliinissä oli tällaista rentoutta. Saksalaista jämptiyttä ja toimivuutta edusti parhaiten Bremenin raitiovaunujärjestelmä – asuimme kätevästi vanhan kaupungin lähistöllä, vain joen toisella puolella ja pääsimme kätevästi ilman vaihtoa suoraan lentokentältä majapaikkaamme.

Voisitko sinä kuvitella itsesi kodinvaihtajaksi? Jos et, niin miksi et? Mikä kodinvaihdossa kiehtoo/vieroksuttaa?