Alsacen pienet lumoavat viinikylät – ja ryöstö paratiisissa

Alsace sijaitsee Koillis-Ranskassa, Saksan ja Sveitsin rajalla. Alsace on tunnettu viineistään. Ei varsinaisesti ryöstöistä🤷‍♀️. Kaikkialla kasvaa viiniköynnöksiä. Viiniköynnösten lisäksi alueen kuvaan kuuluu kumpuileva vuoristo ja linnat korkeimmilla kohdilla. 

Alsacessa on lukuisia kauneudestaan palkittuja kyliä

Alsacen viiniteitä pitkin vastaan tulee upeita kyliä, kylissä viimeisteltyjä ja värikkäitä ristikkotaloja, osa vähemmän viimeisteltyjä. Täällä ei enää väritöntä kalkkikivi-ilmettä kuten vähän pohjoisemmassa Ranskassa.

Ajaessa huomaamme, että todella monilla teillä on  liikennemerkkejä siitä, että on kielletty ajaa yli 3500 kg kulkuneuvolla – myös muualla matkamme aikana nämä rajoitukset olleet tavallisia. Onneksi olemme kevyempiä. Jäisi kivoimme tiet näkemättä – isompien autojen kannattaa ottaa pyörät matkaan ja olla aikaa pyöräillä ja viipyillä.

Alsacen alue on historiansa aikana kuulunut milloin millekin maalle ja ruokakulttuuri on kaunista sekasotkua näiden maiden keittiöistä. Englantia alueella osataan todella huonosti, saksaa taidetaan sen sijasta.

Alsacen viinireitti, La Route Des Vins d’Alsace

Alsacen viinireitti, La Route Des Vins d’Alsace on vanhin Ranskan monista merkatuista viinireiteistä. Reitin varrella on 15 000 hehtaaria viiniviljelmiä. 

Reitti on kokonaisuudessaan noin 170 kilometriä pitkä ja kulkee Marlenheimista Colmarin kautta Thanniin Sveitsiin. Reitille jää noin sata kylää.

Pysähdyimme seuraavissa seitsemässä viinikylässä. Kylät esitelty pohjoisesta etelään: 

1. Bergheim
2. Ribeauvillé
3. Hunawihr
4. Riquewihr
5. Kaysersberg 
6. Colmar
7. Eguisheim

Alsacen alueella tuotetaan lähinnä valkoviiniä. Eniten tehdään Rieslingiä, mutta myös Sylvaner, Muscat, Pinot Blanc, Pinot Gris ja Gewürztraminer kuuluvat tyypillisiin viineihin. Punaviineistä vain Pinot Noir on yleinen Alsacessa.

1. Bergheim

Bergheimia ympäröivät 1300-luvulla muuratut suojavallit. Paku jää kaupungin muurien ulkopuolen parkkiin ja saamme tuntumaa Ranskan kauneimman kylän tittelin vuonna 2022 saaneesta kylästä. On tittelin arvoinen, vai mitä sanot?!

2. Ribeauvillé

Ribeauvillé oli selkeästi laajempi kylä. Putiikkeja paljon ja ihmisiä / valitettavasti myös varkaita, sen saimme tietää, kun palasimme autolle. Järkyttyneenä otimme autosta kuvaa ja videota ja ajoimme Passion France majoitukseen.

Auton siivoamisen jälkeen olimme aika pöllämystyneitä. Miten näin matkamme alkuvaiheessa jo meidät ryövätään ja alkuillasta.

3. Hunawihr

Kun ei muuta pystynyt tekemään auton ryöstön jälkeen, niin ajoimme Hunawihrin pikkuruiseen kylään lyhyelle iltakävelylle. Ei ketään muuta kylänraitilla. 

Olimme edellisenä iltana  iltalenkillä ihastuneet ”uinuvaan” Hunawihrin kylään. Tulimme sinne sitten yöksi, meitä kun ei enää toiseksi yöksi päästetty edellisyön autopaikalle.. Kerron tässä jutussa myöhemmin tästä.

Heräsin varhaisina aamutunteina kirkonkellojen kuminaan onnellisena. Aika laille vuosi aivoverenvuodosta. Olen etuoikeutettu monella tapaa: palautunut täysin ja voin kiertää Ranskaa mieheni kanssa viipyillen – mitä yhdestä ryöstöstä!!!


Kirkonkellot soivat vartin välein, minusta vallan kaunis ääni. Yövymme viiniköynnösten vieressä uinuvassa Hunawihrin kylässä, jossa asuu 593 ihmistä. (4 Pl. de la Hunamatt).

Kylän ympärillä on viinitarhoja silmänkantamattomiin. Aamulenkillä vielä pikkuteillä viinitarhojen huoltoteillä.

4. Riquewihr

Riquewihr on yksi alueen suosituista matkailukylistä. Klassista alueelle tyypillistä ilmettä: värikkäät ristikkopuutalot, keskiaikainen tunnelma ja viiniviljelmät kylän ulkopuolella. Paljon ravintolatarjontaa ja kauppoja. Itse olimme liikenteessä aamukahdeksalta, joten vain huoltokuljetuksia ja pikkutorilla oli muutama myyjä.

Kuten tyypillistä monelle muullekin kylälle, niin tässäkin kylässä autot jätetään kylän portin ulkopuolelle. Toinen tyypillinen piirre kylille on se, että ikkunoiden ympäristöt on koristeltu kukin ja nallein yms.

5. Kaysersberg 

Ilta-ajelu Kaysersbergin kylään.

Sinne ajettiin Kientzheimin kylän ohitse, muurin reunustama kaunis kylä sekin. Kaysersbergissä näkyy sekä Ranskan että Saksan tunnelma, kuten monessa muussakin alueen kylässä.

6. Colmar

Ryöstön jälkeisenä päivänä mieheni jäi valvomaan ikkunatonta pakuamme. Minä kävin keskipäivän ruokatunnilla  juoksentelemassa Colmarissa. Klo 11-14 ruokatunnilla kaikki duunaripaikat kiinni  (etsiskelimme romuttamoista ikkunaa Sprinteriin ja selvittelimme ikkuna-asennusta korjaamosta).

Minun mielestä auton valvominen turhaa, kun kaikki arvokkaammat jo varastettu – niille rosvoille ei meidän vaatteet (paitsi repun sisässä olleet) kelvanneet, niin ei seuraavallekaan. 

Colmaria kutsutaan Ranskan venetsiaksi. Lauch-joki virtaa kylän lävitse. Ensimmäinen kylä, jossa kohtasin turistiryhmiä. Tämäkin kylä on palkittu, ja vielä parempi titteli ”Euroopan kolmanneksi paras kohde 2018”. 

Itse kaupunki taloineen on nähtävyys. Voi katsoa minne vaan, kuljeskella millä kadulla vaan ja on kaunista. Tämän kylän erottaa muista sen massiivisuus, kadut risteilevät, ei ole viivottimella piirrettyä kaupungin pohjapiirustusta täällä. 

Keväästä johtuen kukkaistutuksia ei ole, ikkunalautojen kukkalaatikot ovat tyhjiä, mutta tämä ei vähennä kauneutta. Muita ”rihkamakoristeluja” riittää.

Satujen kylä, lumoava. Sanotaankin, että Fisneyn Kaunotar ja hirviö -elokuvan kylätunnelma on kopioitu Colmarista. Ensimmäinen kylä, jossa törmätätään ”kuvia varten pukeutuneisiin turisteihin”.

Tietyllä lailla mauton asia osui kohdalle matkaa jatkaessa. Liikenneympyrässä oli vapaudenpatsas (12 m korkea).

7. Eguisheim

Kun auto oli entisenlainen (lopulta paras apu saatiin mersun omalta huoltokorjaamolta), niin suuntasimme Eguisheimiin. 

Kylä on useasti valittu yhdeksi Ranskan kauneimmista kylistä. Tämäkin kylä väittää Colmarin tavoin, Disneyn Kaunotar ja Hirviö elokuvan kulissit on kopioitu tästä kylästä . Kummasta sinun mielestä?!!!

Jätimme auton Park4night vinkkaamalle paikalle omakotialueelle. Tuntui turvattomalta jättää mese tyhjälle parkkipaikalle – ryöstö tuonut mieleen epäluottamuksen kenenkään ja mihinkään. Järkeilimme, että turvallinen on paikka ja jätimme. Sieltä pyörillä keskustaan. Itse keskustaan pääsevät vain kylän asukkaat autolla – ja moni mukulakivikuja olisi liian kapeakin autoille.

Keskusaukiolla on Château Saint-Léon -linna. Se on uudelleenrakennettu 1200-luvulta olevan keskiaikaisen linnan tilalle. 

Linnan yhteydessä on kappeli, joka ihastuttaa ulkoapäin, mutta sisällä minulle tuli outo fiilis, jotenkin tuntui keikotekoiselta, kuin olisin ollut lavasteissa. Kappelin katolla on haikaranpesiä.

Samoin kuin monen muun alueen kaupungin kohdalla, niin myös täällä: muurit ympäröivät hurmaavan ristikkotalokylän. Kapeita mukulakivikatuja ja aukio ja linna

 Eguisheim on kaunis ristikkotaloineen, mutta jostain syystä kylä ei innostanut. Ehkä jo liian monta kylää peräkanaa koettu.

Toki kauniita elementtejä saa kuvattua, esimerkiksi, Le Pigeonnier eli Kyyhkystalo on mielenkiintoisen söötti.

Kyyhkystalo on perinteiseen tyyliin kivestä tai tiilestä rakennettu tornimainen rakennus. Näissä Ranskan maaseudun pihapiirin rakennuksissa pidettiin arvokkaita kyyhkyjä (lihan että lannan tuottajia).

Case pakun ryövääminen

Matkaan tuli alavirettä, kun  ollessamme turistikohteessa Ranskan Ribeauvillessä pakumme ryöstettiin.

Kai se virallisesti on varkaus, kun emme olleet paikalla, mutta mielestäni niin röyhkeää kajota toisen kotiin, että kutsun ryöstöksi.

Ihan tavallinen tienvarsiparkki ja keskellä kirkasta iltapäivää.

Ei mitään muuta viety kuin sellaista minkä vakuutus luultavasti jotenkin korvaa (kolme reppua sisältöineen, tietenkin oikeasti kaikki arvokkaimmat: läppäriä, kamera, silmälasit, vastamelukuulokkeita yms). Vähän matkafiilis katosi kyllä useammaksi päiväksi..

Passit säilyi – olin piilottanut ne pikkuhousu/sukkalaatikkoon ja vaikka kaappi oli tongittu, niin nuo oli jäänyt löytämättä.. Ehkä ei huippuammattilaisia ollut. Oli tärkeintä, että passit säilyi. Ja se että ei itse osuttu paikalle. Tai että eivät vieneet koko autoa.

Poliisilla oltiin 2 h – teki niin perusteelliset paperit – toki kaikki kirjalliset paperit Ranskaksi😅. Kymmenkunta sivua. 

Poliisi sanoi alueella tapahtuvan varkauksia harvoin – tapahtuu kyllä, sillä asiasta varottava liikennemerkki oli.. 

Poliisi epäili meidän luultavasti osuneen sellaiseen saumaan, että tietty tyyppi ei ole vankilassa – silloin näitä tapahtuu – ja kun taas päätyy telkien taa, niin tilanne rauhoittuu..

Kierrettiin kolme romuttamoa – ei löytynyt sivuikkunaa. Mersun omassa liikkeessä selviteltiin josko saataisiin sopiva ikkuna nopsasti tilattua. Ja saatiin seuraavaksi päiväksi.

Näille päiville suunnitellut vaellukset jäi, kun metsästettiin puuttuvia tavaroita.

Vähä vähältä alkoi pettymys vaihtumaan ajatukseksi, että ei haittaa. ”when life gives you lemons, make lemonade”. 

Niin ja lopulta meidän mese on suunniteltu juuri oikein vaikka aika oh hoh päällä rakennettiin sen enempää suunnittelematta. Tästä olemme onnellisia. Ja meillä on pakussa hyvä sänky, saamme hyvät yöunet.

Opimme Alsacen alueen olevan ”sääntö-Suomi”. Pyysin yhtä tapaamaamme ranskalaista soittamaan edellisen yön France Passion viinitilamajoitukseen. Siksi hän soitti, että tilalla ei puhuttu englantia. 

Olemme maksaneet 34€ France Passion jäsenyyden ja jäsenyydellä saa tiettyjen ehtojen alla yöpyä 2000 ranskalaisen tilan pihamaalla. Yleisehto on, että vain yhden yön yöpyminen ja kiitokseksi autopaikasta ostaa tilan tuotteita. 

Edellisyön olimme yöpyneet tällä tilalla ja menimme sinne suoraan ryöstön jälkeen. He antoivat muovia, jolla teippasimme ikkunan ja ämpärin, jonne siivosimme lasinsirut. Saimme heiltä poliisin tiedot, jonne aamulla suuntasimme. He siis todella tiesivät meidän tilanteen ja olivat nähneet järkytyksemme.

Ranskalainen uusi ystävämme soitti tilalle, että nyt kun tunnemme tilan autopaikan ja meillä auton ikkunan korjaus vasta huomenna, voimmeko tulla vielä tässä poikkeustilanteessa toiseksi yöksi.

He keskustelivat todella pitkään. Lopulta vastaus oli ”ei”. Sääntö kun on, että vain yksi yö🤭🤭😂😂. Eli sillä ei ollut vaikutusta, että meidät oli ryöstetty ja meillä hätätilanne ja olisimme kokeneet olomme ikkunattomassa autossa yöpymisen turvallisemmaksi tutussa paikassa, ei🤷‍♀️. Kyllä sitä on sääntöjen orjia näköjään kaikkialla. Ystävämme totesi pahoitellen, että tällaisia alsacelaiset ovat. 

Loppu hyvin kuitenkin, saimme kivemman yöpaikan, autopaikat varastorakennuksen  sivustalla ei ehkä mielyttävimmät – ja säästettiin sen vieraanvaraisuusviinipullon ostaminen🤭🤷‍♀️ – edellinenkin oli juomatta..

Pyöräretki autohuollon aikana

Kun auto oli korjauksessa Garage Carrosserie de l’Etoilessa Scherwillerin kylässä, niin otimme polkupyörät alle ja suuntasimme linnakierrokselle. 

Loputtoman pitkien viiniviljelmien läpi ajelimme.

Google mapsin pyöräreitti ei ollut meille pyöräreitti. Eikä kyllä kenellekään muullekaan. Kun alkoi tulemaan kivikkopolkua ylämäkeen, niin jätimme pyörät tienposkeen ja jalkapatikassa eteenpäin. 

Meidän piti tehdä ympyräreitti: ensin Château de l’Ortenbourgin linnalle ja sitten  Château du Ramsteinin linnalle. Piti päästä takaisin pyörille, joten menimme lopulta ensimmäiselle ja takaisin lounaalle ennen entistä ehomman mersun hakemista. 

Mitä mieltä olet näistä ristikkotalokylistä, onko joku näistä kuvien perusteella suosikkisi?

Onko kohdallesi osunut varkauksia tai ryöstöjä matkoilla? Huonoa tuuriahan tarvitaan myös. Olimme siinä parkkipaikalla tunnin, vääränä hetkenä. Minulle tämä oli ensimmäinen koskaan, mieheltäni viety kerran lompakko lentokenttäbussissa Milanossa.