2022 matkavuosi: 10 ulkomaanmatkaa ja 4 kansallispuistoa Suomessa

Vuonna 2022 olin 13 viikkoa ulkomailla eli neljäsosan vuodesta. Tänä vuonna toteutui itse itselleni antamani nimi ”osa-aikamatkailija”.

Suomessakin tuli matkailtua, neljä kansallispuistovierailua ja nyt olen käynyt kaikissa Suomen kansallispuistoissa!!

Näiltä matkoilta olen kirjoittanut 47 blogiartikkelia, ne olen liittänyt myös tähän juttuun kunkin matkan kohdalle.

2022 matkustin kahdeksaan eri maahan. Virossa ja Espanjassa kävin kahdesti

 Baleaarit toki niin omanlainen, että se ihan eri maailma kuin manner-Espanja. No Guadeloupe ei myöskään ihan perus-Ranska ole. Saaristo on oma maailmansa, myös Suomessa.

Suomessa kävin kolmessa vene-etäisyyden päässä olevassa kansallispuistokohteessa, Itäisen Suomenlahden, Tammisaaren ja Perämeren kansallispuistoissa. Alkuvuodesta kävin lumikenkäilemässä Suomen uusimmassa kansallispuistossa Sallassa.

Vain kaksi kahdeksasta maasta oli minulle uusia tuttavuuksia eli Hollanti ja Belgia. Kodinvaihtona näistä kahdeksasta reissuista asuin vähintään osan reissusta viidessä. Ystäväperheillä yövyin ulkomailla kahdesti.

Vuonna 2022 matkustin koko kuusihenkisenä perheenä, osalla omasta jengistä, ystävien kanssa, mieheni kanssa kahdestaan ja myös ihan yksin. Jos haluaa matkustaa paljon, niin pitää olla valmis myös matkustamaan yksin.

Tammikuussa Guadeloupella

Vuoden aloitimme Guadeloupella. Ei raketin rakettia, ei nähty, ei kuultu. Guadeloupen suomalainen Mirva vinkkasi uuden vuoden juhlista rannalla. Meitä ei inspannut tapahtuma-alueen autoruuhkat, joten jätimme välistä. Lopulta kuulimme, että ne oli peruttu. Ehkä covid syistä, ehkä muuten..

Karibia on Karibia. Takuuvarma lämpö, ihanaa hiekkaa, turkoosit meret. Kallista (saaristoon joudutaan tuomaan kaikki) ja pahaa ruokaa (varmaan johtuu myös siitä, että pakastettuja lihoja saa vain kaupasta). Haluan silti aina vain palata, kokemus vahvasti plussanpuolella❤️❤️❤️.

Guadeloupe on perhossaari, jonka toinen siipi on beachiä ja toinen sademetsää ja tulivuoria – täydellinen kombinaatio mielestäni.

Jännitystä reissuun toi paitsi se, että kolmen viikon perhereissussa 5/6 sairasti koronan (todella lieväoireisesti), niin myös koronatoimia vastustavat paikalliset, jotka tekivät teille roadblockeja ja sytyttivät autoja palamaan. Lieveilmiö oli mm. Bensan loppuminen asemilta ja linja-autolakot.

Blogijutut Guadeloupelta (klikkaa otsikkoa ja lue lisää)

• Grande Terre, kotisaaremme Guadeloupella on muutakin kuin beachkohde
• Kilpikonnia, vesiputouksia ja kuumia lähteitä – Karibialla
• Les Saintes Guadeloupella on yksi maailman kauneimpia lahtia
• Karibian Guadeloupe: iguaanien ja kilpikonnien kotisaari

Helmikuussa Tallinnassa

Olin matkassa kollegaystäväni  kanssa Tallinnaan. Menin itse pari päivää aikaisemmin: urheilin ja nautin kauneushoidoista. Todella vähän matkustan muiden kuin perheenjäsenteni kanssa. Pelkään sitä, että muut eivät kestä hypomaanisuuttani matkailijana. No valitsimme yhdessä hypomaanisuuden ostaessamme Tallinnakortit – ja ajelimme pidemmät matkat Yangolla. Niin silloin ei ollut vielä sodan aiheuttamaa venäläisten yritysten boikotointia.

Taisin kuitenkin saada jotain kommenttia tyyliin: ”Kodinvaihtaja matkaopas voisi ruokailut matkaohjelmiin aikatauluttaa myös”. Ihan rakkaudellisen hyväntahtoisesti tämä.

Blogijutut Tallinnasta (klikkaa artikkelin nimeä ja lue lisää)

• Tiedätkö söpön kotimuseon Tallinnan Kadriorgin palatsin kupeessa yms.
• Viron synkkään lähihistoriaan liittyvät kohteet Tallinnassa
• Kävelykierros vanhassa kaupungissa – missä poiketa?
• Äidin hemmottelupäivä Tallinnassa: kulttuuria, kylpylää ja hoitoja

Maaliskuussa Haaparannan kautta Pyhätunturille – päiväretki Sallan kansallispuistoon

Haluan usein maksimoida lomaelämykset kohteessa. Perhe taas ei halunnut istua putkeen autossa koko päivää. Ajoimme siis Haaparannan kautta Pyhälle (matkaopas ei kertonut perheelleen, että tästä tulee suht suuri koukkaus matkareittiin😅).

Minulle oli korona-aikana herännyt kiinnostus raja-alueisiin ja halusin aistia Tornion-Haparanda tunnelman. Päivän visiitti lähinnä nosti esiin rajaseudun kaupankäynnin. Mutta onhan se mielenkiintoista, että virran toisella puolen, kivenheiton päässä on toisen maan kansalainen.

Niin ja Haaparannassa ei biletetä vaan mennään Tornion baareihin, kun ne kellonsiirrosta johtuen pidempään auki😂

Sallan kansallipuistoon ajoin yksin ja lumikenkäilin tunturin päälle. Kun muualla tällä Lapin reissulla ei tykkylumia nähnyt, niin täällä näki.

Katsoin kauas Venäjälle asti sen puolella olevia tuntureita ja huokasin: ”Te pirulaiset, korona vei sen ensimmäisen Venäjän reissun ja nyt te päätitte alkaa valloittamaan maailmaa hyökkäämällä Ukrainaan, en taida Venäjälle koskaan päästä”. Kuukautta myöhemmin virolainen Lux bussiyhtiö vaihtoi voucherini rahasiirtoon tililleni.

Pyhällä totesin, että toisten ilosta voi nauttia enemmän kuin omastaan: muut ajoivat jääkartingia, minä olin katsomossa kuvaajana.

Blogijuttu talvilomareissulta Pyhältä (klikkaa juttua ja lue lisää)

• Pyhä talvilomakohteena

Maaliskuussa Wieniin

Wienin joulutorireissun oli korona perunut. Jos silloin olisin mennyt, niin Bratislavan joulutorit olisi kutsunut myös (noin tunti junalla).

Hämmentyneenä Wienin loistoista jätimme Bratislavan välistä ja keskityimme Sacher kakkuihin sekä hevosiin. Heti perään toteutin tämänkin reissun kaverin kanssa – just kun pääsin sanomasta, että en juuri kavereiden kanssa matkusta.

Mitään hyviä ruokaelämyksiä ei tälläkään matkalla koettu – kirkot ja kirjasto veti pidemmän korren. Ne olivat niin upeita, että melkein niillä olisi elänyt!!!

Wieinissä oli joka puolella Ukrainan lippuja, Stop War ja Slava Ukraine, Stand with Ukraine. Kirsikankukat kukki!

Blogijutut Wienistä (klikkaa otsikkoa ja lue lisää)

• Wienistä on moneksi: kirkosta kirkkoon ratsastuskoulun kautta
• Wien: palatsitunnelmia ja uniikkia arkkitehtuuria

Pääsiäisen alla Lontoossa

Lontooseen menin totutusti Tampereen kentältä Ryanairin siivin. Tai tuntui, että olen monasti ollut: oikeasti 15-vuotiaana kielikurssin yhteydessä, kerran siskontyttöni kanssa ja nyt 15 ja 17 vuotiaiden poikieni sekä 15-vuotiaani ystävän, joka tuntuu melkein kuin serkkupojalta, kun hän eskari-ikäisestä on meillä pyörinyt.

Hassusti hänen lentolippu oli halvempi kuin meidän vaikka se ostettiin kahta viikkoa ennen lentoa ja me puolta vuotta aiemmin. Ei näistä tiedä..

Otettiin Lontookortit – toki niin, että toisena päivänä kaverukset ja toisena 17v mun kanssa. Saivat vähän chillata ”vapaapäivinä” kodinvaihtokodissamme, joka oli klassinen kolmikerroksinen kytketty omakotitalo. Muuten meidän takapihalla kasvoi palmuja!!!😳

Toki museoissa joskus olin jopa nopeampi kuin kaverukset – he ei toki ollut syventyneitä taideteoksiin vaan keskusteluihin mopokorjauksista sun muista🤭😂

Blogijutut Lontoosta (klikkaa ja lue tarkemmin)

• Lontoopassi kahdeksi päiväksi, kannattiko. 2. nähtävyyspäivä
• Lontoopassi kahdeksi päiväksi, kannattiko? 1. nähtävyyspäivä
• Lontoo: miten löytää edulliset/ilmaiset kohteet suurkaupungissa?

Alkukesällä keittiöremppaa evakossa Baleriaareilla

Keksin aina hyviä syitä matkustamiseen, tällä kertaa keittiö/vessaremppa. Oikeasti tämä oli hermolepo – hermot ehti mennä senkin jälkeen, remppa taisi olla lopullisesti valmis vasta lokakuussa.

Käytännön työ- ja koulusyyt aiheuttivat sen, että vuorottelimme reissulla, osan ajasta reissussa oli mieheni, ystäväni ja pojat sekä amerikkalainen ystäväperheemme.

Koko aika sujui kodinvaihdossa, kolme kotia: Pieni kerrostalohuoneisto Ibizalla, Formenteralla luhtitalossa pikkukylässä sekä upea villa puutarhoineen Mallorcalla. Tai yhden yön olin bookingin kautta Ibiza townissa – aamulennolle ehtiminen Formenteralta lauttayhteyksien päästä olisi tuottanut vain turhaa stressiä.

Tuli todistettua: hypomaanisuuteni ei käänny depressioksi edes kuukauden reissulla. Mietin reissussa jopa sukuperimäämme, skitsofreniaa. Totesin, että kai se on nyt sitten niin, että kun mä en tälläkään rehaamisella psykoosiin päädy ja olen saavuttanut vaihdevuosi-iän (naisilla skitsofreniaan sairastumisen viimeinen piikki vaihdevuosi-ikäisenä), niin en taida tässä elämässä sitä tautia saada.

Mietin ystävyyttä. Toisaalta olen vähän ronkeli – mulla näköjään pyörii pitkälti samat tyypit vuosikymmenestä toiseen elämässä. Toisaalta ystävystyn nopeastikin – Mallorcan villalla oli kodinvaihtoystävämme Domini, Kevin ja lapset. Me oltiin heillä viikko hospitality exchangessä joulukuussa 2017, he oli meillä samoin vajaan viikon toukokuussa 2018 ja nyt vietettiin viikko kesäkuussa 2022 Mallorcalla. Muutama kerta ollaan soiteltu välissä. Ja miten kivaa meillä oli.

Toisaalta vaikka ollaan ventovieraita, niin olen sanonut heille hyvät huomenet ja hyvät yöt yöpyen samassa kodissa useammin kuin oikeastaan monenkaan vuosikymmenien mittaisen ystäväni kanssa. Hassua.

Elän uusista kokemuksista, elämyksistä, luonnosta. Pyörällä, skootterilla, vaeltaen, roadtrippailen. Ihana loma. Ekat viinimaistajaiset koskaan, ei varmasti vikat! Sitruunamehua oman puun sitruunoista. Juustoja. Mallorcalaisia ihania vuoristokyliä. 

Turkoosinsinistä vettä. Euroopasta löytyy Karibia – se on Baleriaareilla. Ja Formentera on kuin Ahvenanmaa – oma eristäytynyt maailmansa, niin ihana.

Pakko tunnustaa, seura tekee kaltaisekseen. En ole koskaan ennen nakuillut. Etenkin Formenteralla, beachillä ei vaan kuulu käyttää uikkareita. Nudeilin pari kertaa. Loppulomasta bikinin yläosa oli tippunut pysyvästi. Varmaan kuukausi lisäaikaa ja ei olisi ollut tarvetta alaosallekaan.

Blogiartikkelit Baleaareilta (klikkaa otsikkoa, jos haluat lukea tarkemmin)

• Viiniä ja hippimarkkinoita Formenteralla, Ibizalla
• Rantakävelyt, vaellukset ja pyöräreitit Formenteralla, Ibizalla
• Kauneinta Mallorcaa ovat kylät Serra de Tramuntanan vuoristossa
• Palma, Mallorcan pääkaupunki on kuin Barcelona Espanjassa, onko?
• Mallorcan Sa Coman (turistikohde) kyljessä on upea tippukiviluola
• Mitä tehdä Ibizalla, jos et ole bailausikäinen?
• Miten otat Formenteran saaren haltuun päivässä (vespalla)?
• Formentera on ”Karibia Euroopassa” – voiko näin sanoa?

Juhannusreissu Lofooteille Abiskon kautta

Vaihtarikaverini Wendyn kanssa suuntasimme hänen unelmamaahansa Norjaan.

Wendy haluaisi muuttaa Norjaan, minä en siellä asua haluaisi, mutta aina minusta saa kaverin Norjan reissuun. Wendy halusi Lofooteille, se on selvästi osattu brändätä.

No kun sinne asti piti ajaa ja sain vapaat kädet, niin suunnittelin meille iki-ihanan reissun. Tällä reissulla oli harvinaisempia vaelluksia, ei niitä massakohteita (joissa olin jo käynyt). Ja wow, minkä reissun saimmekaan. Ehkä upeimmat näkymät koskaan.

Oikeasti ei voi verrata, kyllä ne massakohteetkin on käsittämättömän upeita myös!!!

Ylitse kaiken oli syrjäinen, vähemmän tunnettu Matmoran vaellus ja reitin lopuksi kalasoppa tyylikkäässä Lofot-Is ravintolassa – siis siellä tehdään ihanaa kotitekoista jäätelöä myös.

Reissusta jäi uniikkina kokemuksena mieleen juhannuskirkko – menimme messuun myöhässä – ja hups, siellä oli useamman perheen kastemessu. Niin kauniita norjalaisperheitä perinneasuissa – kirsikkana kakun päällä messun jälkeen kuivatetusta kalasta (juuri siitä, mikä haisee kamalalta ympäri Lofootteja) tehtyä kalakeittoa. Moni paikalla ollut ei ollut koskaan syonyt moista – me siis olimme ainoat turistit.

Menomatkalla korkattiin eka (ja luultavasti ainoaksi jäävä) Ruotsin kansallispuisto Abisko. Hieno se on tyrskyävine koskineen, mutta se ei ole Norja. Hieno, mutta ne hyttyset..

Huskyfarmilla olimme yötä ja mietin miksi ruotsalsiset huskit ei hauku ”hullun lailla” kuten heidän suomalaiset lajitoverit.

Paluumatkalla Perämeren kansallispuistoon saavuimme samana päivänä kuin kesälampaat. Wendy innostui ajatuksesta lammaspaimenviikoista ja flirttaili lampuri-Villen kanssa. Ei tullut vuosisadan rakkaustarinaa, mutta hyviä kuvia tuli!!

Perämereltä yöksi Pietarsaaren puutalokaupunginosaan (Raahessa pistäydyttiin, mutta Langin kauppahuoneen ovia juuri suljettiin) ja aamulla ajeltiin istumaan Fåbodan rantakallioille ihailemaan dyynejä.

Vitsit mitkä Suomen ja Norjan kelit Wendy sai. Tamperetta sain vielä hänelle esitellä. Mustamakkara upposi ja tehdaskaupungin miljöö muutoinkin. Tallipihan suklaita lähti Ohioon ja Tuomiokirkon freskoja hämmästeltiin kirkkomusiikin ympäröimänä.

Blogiartikkelit Ruotsista ja Norjasta (klikkaa otsikkoa ja tutustu)

• Abiskon kansallispuisto matkalla Lofooteille, Norjaan
• Lofooteilla: pikkupatikoita, keskiyön aurinkoa ja kastejuhlaa
• Voi mahoton mitkä maisemat: harvinaisempia vaelluksia Lofooteilla

Syndet Lempäälässä ja 41/41 kansallispuistorundin viimeistely

Oikeasti lempipaikkani maailmassa on kyllä oma koti: kajakkiin hyppääminen kotirannasta, pihasaunan kipakat löylyt. Ja nyt: ihana uusi keittiömme.

Oli ihana ex-temporee kutsua viisi kaveria ja Rauli Virtanen juhlistamaan 50-vuotis synttäreitäni uuteen keittiöömme.

Oikeasti siis käytiin Raulin näyttelyssä Saigonista Kiovaan Tampere talolla ja itse legenda esitteli. Ei riittänyt tunnin esittely, hänen tarinat jäi kesken ja  kysymyksille ei jäänyt tilaa. Olis pitänyt kutsua Rauli keittiöömme jatkamaan tarinointia, mutta ei kutsuttu. Kotona oli paikallisen uuden konttiravintolan thai-ruokaa, shampanjaa ja saunomista. Niin mun synttärit.

2013 aloitin jo kiertämään kansallispuistoja ystäväni Henriikan kanssa. Innostuin kansallispuistoista ”pakkomielteisesti” muiden mukana 2020 kesällä. Lähtötilanteessa minulla oli ehkä 10/41 käytynä. Tai mitä muuta olisin edes tehnyt… Vauhti kiihtyi, kun 16.3.2020 kalenteristani tyhjeni 40 prosenttia töistä (you see korona, jos joku ei muista).

Olin 2020 oikein urakoinut puistoja – pitkälti graduvaiheessa olevan tyttäreni kanssa.

Kevään 2021 jälkeen minulla oli enää kolme merikansallispuistoa vierailematta (plus Salla uutena). Kesällä 2021 en saanut mitään niistä aikataulutettua (näihin menee risteilyjä/taksivenekimppoja harvakseltaan), päätin, että nyt ne teen!!! Perämeri, Itä-Uudenmaan ja lopulta 50-vuotissyntymäpäivänäni 41/41 kansallispuisto Tammisaari.

Nyt kesällä 2022 uudella innolla: Perämeren kansallispuistoon taksiveneellä (ylempänä kerroinkin siitä jo vähän) ja Itäisen Suomenlahden sekä Tammisaaren kansallispuistoon reittiliikenteen retkipäivinä. Se on täytetty ny!!!

Ja kun kuitenkin kysytte suosikkipuistoani, niin se on Tiilikkajärvi. Oikeasti on vaikea nimetä suosikkia, kaksikolmasosaa on upeita, ehkä yhden käden sormilla ne, joita ehkä en suosittelisi.

Suomikohteet kesällä

Kesän 2022 kansallispuistoretkiin yhdistin pientä roadtrippiä. Tammisaareen Hangon, Mustion linnan, Fiskarsin sekä Bilnäsin Ruukit. Itäiseen Suomenlahteen Kotkan ihania puistoja sekä Ruotsinpyhtään Ruukin.

Näistä kolmesta ruukista Fiskars jää viimeiseksi minun top3 listassa. Vaikka sieltä jäikin käteen iki-ihana riippumatto kotipihaamme, niin se on menettänyt mielestäni hohtoaan kaupallisuudestaan johtuen.

Kotka on upea puistopääkaupunkimme, joskus haluaisin aamulenkillä juosta puistosta toiseen. Miten kaikkialla Suomessa onkaan upeita puutaloalueita, Pietarsaari ja Raahe helposti jäävät etelän Rauman ja Porvoon syrjään.

Blogiartikkelit Suomen reissuista (klikkaa otsikkoa ja tutustu)

• Mustahiekkainen Iron beach löytyy Tammisaaren kansallispuistosta
• Ovatko Ulko-Tammio ja Itäisen Suomenlahden kansallispuisto tuttuja?
• Perämeren kansalllispuistoon samaan aikaan lampaiden kanssa

Elokuussa roadtripille Viroon

Rakastan Norjaa. Mutta totuus on se, että Norja on kamala paikka huonolla kelillä – ainakin vaeltajalle, keski-ikäiselle vielä. Siksi roadtrip Senjalle ja Suomen Lappiin muutui Viron roadtripiksi.

Viron Rummusta oli nähnyt upeita kuvia. Se pitää kokea!!! Parempi kuin kuvat. Saarenmaasta minulla oli huimia odotuksia – matkan jälkeen en voi todellakaan suositella. Kuvailisin Saarenmaata Satakuntalaiseksi maaseuduksi. Toki Kuressaari on upea alueen pääkaupunki. Mutta miksi tulla saarelle, kun mantereen Haapsalu on vastaava.

Linnoja koimme yhden toisensa jälkeen, hienoja. Tartto on todellinen opiskelijoiden kaupunki. Lahemaan kansallispuisto on hieno suoalue. Ensimmäinen ja varmasti viimeinen Viron kansallispuisto koettu.

Viron tasaisuus ei vedä minua puoleensa. Jos olen vähän karkea, niin sanoisin, että miksi mennä Tallinnaa pidemmälle. Tallinna on vaan niin upea!!!

Blogiartikkelit Viron reissulta (klikkaa otsikkoa ja lue tarkemmin)

• Monipuolinen Viro: nuku linnassa ja rämmi suokansallispuistossa
• Ex temporee Viroon roadtripille: mitä viikossa ehtii nähdä?
• Viron Saarenmaan maisema on kuin suomalainen maaseutumaisema

Syyskuussa Puolaan työmatkalle ja ensimmäinen kansallispuistovisiitti Puolassa

Melkein koko syyskuu meni reissun päällä. Aina välissä viikko kotona töitä ja pyykkäystä. Kun tulin edelliseltä matkalta, niin puuskahdin, että en jaksa lähteä reissuun enää. Kun lähtöpäivä tuli, puhkuin jo innostusta ja lentokentällä mahassa oli perhosia innostuksesta.

Laskin Poznanin reissun olevan kahdeksas Puolan reissu. Bolt kyydeissä saimme kokea koko kansakunnan kirjon: kuuskymppisestä yrmeästä sovjet tyylisestä asiakaspalvelusta (palvelu sana on kyllä tässä kohdassa yliampuva) puheliaaseen ja huumorintajuiseen kuskiin, joka tiesi Suomesta jopa Valkeakosken Hakan.

Konferenssissa sain nauttia peruspuolalaisia buffetruokia(hyviä) ja runsasta leivospöytää. Follies juhlissa oli grilliruokaa ja ehtymätön oluthana.

Konffan jälkeen tuli tutuksi upea piparkakkukaupunki Torun – upeuden selittää pitkälti se, että kaupunkia ei pommitettu toisessa maailmansodassa. Kävin myös ensimmäisessä kansallispuistossa Puolassa. En sano, että en enää Puolassa kansallispuistoihin mene, etelän vuorialueet kuten Tatra kiinostavat. Poznanin ympäristön puisto oli pitkälti kylien lähellä oleva lehtopuuvoittoinen puisto.

En tiedä mitä puolalaisuudesta voisi (tai ei voisi) päätellä, mutta pikkukylän laitamilla oli söpö rakennus, joka oli viinakauppa. Siis näissä maissa, joissa on viinat kaupoissa, löytyy alkoholikauppoja, josta saa jos jotakin erikoismerkkiä. No tällainenhän on meidän oma Alko myös. Hyvää palvelua ja erikoisosaamista saa kuten tässäkin kaupassa.

Blogiartikkelit Puolasta (klikkaa otsikkoa jos haluat lukea koko artikkelin)

• Kolme aamulenkkireittiä Poznanissa, Puolassa
• Torun, tuntematon helmi Puolassa – tiedätkö sinä Torunin?

Kaksi uutta maata – Halpalennoilla Euroopan ytimeen Hki-Bryssel, Amsterdam-Hki ja päiväretkiä junalla

Vaikka on uumoiltu, että halpalennoista pitää luopua, niin ei vielä syyskuussa 2022.

Käsittämätöntä mutta totta, tämä oli ensimmäinen reissuni Hollannissa ja Belgiassa. Lensin Hki-Bryssel, Amsterdam-Riga-Tampere. Hintaan 135€.

Ihana viikon reissu. Yksin, mutta ei yksinäinen.

Brysselissä asuu perhetuttumme, mieheni lukiokaveri poikansa kanssa, Amsterdamin kyljessä asuu serkkuni ystävä, joka on ollut myös meillä yöpymässä silloin kun hänellä oli Tampereella koulutuspäivät. Riikassa asuu latvialainen ystäväni 35 vuoden takaa, jolloin olin SPR:n leirillä Ruotsissa. Olimme nähneet viimeksi 13v sitten. Nyt ostin erikseen 9h pompulla Riikan kautta vaikka kympin pari halvemmalla olisi saanut suorat lennot.

Jos pitäisi valita yksi kanaalikaupunki, niin se olisi Brugge, ei Venetsia – eikä myöskään Amsterdam. Toki Venetsiassa olimme hurjan kylmällä kelillä. Tuuli ja sade vaikuttavat vääjäämättä matkustuskokemukseen. Bruggessä ei ollut turistipaljoutta varoittelusta huolimatta. Ja siellä sai kunnon turreilua harrastaa: kanavaristeilyä ja panimokierrosta.

Moni sanoo, että Bryssel kannattaa turistikaupunkina kiertää kaukaa, mitä mieltä minä olen?

Ehkä Bryssel midi – järkytyin siellä miten paljon kaduilla pahvilaatikoissa majoittuvia siellä oli. Todella surullinen näky koko Euroopan pääkaupungissa.

Brysselin ja Amsterdamin välillä on Breda ja siellä pysähdyin yhden yön kodinvaihtona.

Ex temporee kodinvaihto ihanan Ineken kodissa Bredassa. Luksuslukaali. En edes tiennyt, että keittiön hanasta voi ottaa suoraan keitettyä tulikuumaa vettä.

Niin ihana kodinvaihto. Ineken rooftop kodissa oli parvekkeet sekä auringonnousun että -laskun suuntaan. Ja se helppous, 5-10 minuutin kävelymatka elävään keskustaan. Kaupungissa oli meneillään Valokuvafestarit, niin sopevat minulle, perustaiteen sijasta diggaan valokuvataidetta.

Juna jatkoi matkaa Amsterdamiin. Yövyin vartin junamatkan päässä Haarlemissa. Suositeltava valinta. Lisänimi mini-Amsterdam kuvaa hyvin. Haarlemissa on kiva pyöräillä, Amsterdamissa pitäisi väistellä valokuvaavia turisteja – minun kaltaisia😅

Ihana reissu. Keski-ikäisten höpinöitä. Tavallaan roadtrippiä, mutta kätevästi junalla. Olutta, ranskiksia, vohveleita, suklaata, kauniita keskiaikaisia mukulakivikatuja, siltoja ja kanaaliristeilyä. Näistä on Hollanti ja Belgia tehty.

Blogikirjoitukset Hollannista ja Belgiasta sekä stopover Riikassa(klikkaa alla olevaa otsikkoa ja artikkeli avautuu)

• Luksunkodinvaihto Bredassa, Amsterdamin ja Brysselin välillä
• Brugge on syötävän söpö kanaalikaupunki Belgiassa – ruuhkaa syyskuussa
• Stopover Riikassa – jugendtaloja ja kuohuviiniä
• Bryssel – tylsä hallintohimmeli vai vierailun arvoinen?
• Amsterdam yllättää: seesteiset sisäpihat ja salakirkot
• Haarlem – miksi et majoittuisi täällä Amsterdamin sijaan?

Kahdeksas kodinvaihto Espanjassa, syyslomalla Espanjassa

Tykkään yhdistellä lomiin eri juttuja. Aurinkorannikon reissu oli yhdistelmä parin päivän mää lomaa, äiti-lapset reissua kodinvaihtona sekä viiskymppisten kansallispuistopongareiden juhlavuosireissua (tai isoon rooliin pääsi eksoottiset vuoristokylpyhoidot).

Juhlavaellus tehtiin Sierra Nevadan kansallispuistossa. Kun autonvuokraus kahdeksi päiväksi olisi maksanut 77€, viikoksi 129€ ja yhdeksitoista 149€, niin ei ollut vaikea valinta.

Erään kodinvaihtoemäntäni suositus oli käyttää vuokraukseen Doyouspain.com sivustoa ja sitä käytin. Tämä oli eka kerta koskaan, kun vuokrasin vuokra-auton ilman miestäni. Onneksi poikien ajo-opetusta varten meille oli hommattu manuaalivaihteistollinen auto…

Andalucia tuli tutuksi. Onneksi otin autoon täysvakuutuksen. 11 päivän autonvuokra oli 149€ ja vakuutus päälle 218€ – joka euron arvoinen!!!

Vuorenrinteeltä en ollut tippumassa, mutta useamman kerran navigaattori ohjasi melkein tai oikeasti mahdottomille vuoristokyläkujille.

Vuoristokylät ovat ihanat, mutta rantakaupungit liian turistisia makuuni, etenkin Benalmadena-Torremolinos rantabulevardi oli järkyttävää turistitouhua – kävelin sitä ees taas 2,5 tunnin ajan, joten tiedän mistä puhun.

Suositut Mijas Puebla ja Frigiliana eivät sykähdyttäneet. Siis mielettömän kauniita olivat, mutta aitoja kyliä tunnelmaltaan olivat etenkin Competa ja Comares – Canillas de Aceituna ja Pampaneira ovat myös suositeltavia. Pampaneirassa wow elementti ovat kaupungin läpi virtaavat purouomat (oikeasti viemärit😅😂😂).

Luontoelämykseltään vahvimpia olivat Rio de Chillar kanjonivaellus Nerjassa sekä Rondan rotkot ja vajaa puolitoistatuntinen vaellus Torgas de Antequeran laajoilla ”pannukakkukallioilla”. Vuoristokauriit lisäsivät paikan mystisyyttä.

Kodinvaihtoemäntäni Angeles esitteli minulle syntymäkaupunkiaan. Oikeasti näin hänen synnytyssairaalan, isoisänsä apteekin, äitinsä koulurakennuksen jne. Vain kodinvaihdon kautta saa tätä!!!

Espanjan reissun blogikirjoitukset (lue jutut klikkaamalla otsikkoa):

• Mikä on kaunein Aurinkorannikon valkoisista vuoristokylistä?
• Espanjan ihmeellisyyksiä: Ronda sekä Setenil de las Bodegas
• Aurinkorannikon Benalmadena: kolme kaupunginosaa esittelyssä
• El Torqal de Antequeran luonnonihme sekä Antequeran tapaskaupunki
• Roadtrip Malagan vuoristokyliin osa 1: Canillas de Aceituno ja Competa
• Roadtrip Malagan vuoristokyliin osa 2: Comares ja Benamargosa
• Nerja, tyylikäs luolakaupunki ja Frigiliana, söpö valkoinen kylä
• Vuoristokylät Sierra Nevadan kansallispuistossa Espanjassa

Staycation Tampereella

Joulukuun alussa tyttäreni meni kodinvaihtoon Lontooseen kavereidensa kanssa. Oli siten luonnollista, että ehdotin hänelle, että minä ja iskä voitaisiin tulla kodinvaihtoon hänen kotiinsa. 2021 Uusi Vuosi vastaanotettiin toisen tyttäremme Laukontorin kodissa, nyt vuoden 2022 viimeisenä kuukautena nautimme kodista toisella puolella Tammerkoskea, asuimme Sorsapuiston laidalla.

Kävimme syömässä Tampereen ykkösravintolassa Berthassa ja nautimme joulutorin ja iki-ihanan Tallipihan tunnelmasta. Pari joululahjaa tarttui mukaan. Just parasta – paitsi Bertha oli pettymys – jotenkin meidän makuun sekä palvelussa että ruuassa yritettiin liikaa.

Pohdimme, että olemmeko liian epäsuomalaisia, tykkäävätkö suomalaiset tuon tyylisestä palvelusta? Nimittäin palautteissa oli kehuttu ko. salivastaavan tyyliä😅

Kiitollisena vuoden 2022 monipuolisesta matkailukattauksesta. Kiitollisena uudesta keittiöstä omassa kodissamme. Valmiina vuoteen 2023.

Matkoja varattuna nyt joulukuussa -22 jo tammikuuksi Sansibarille, helmikuuksi Barbadokselle (kodinvaihto), huhtikuuksi Kaliforniaan ja Arizonaan (sukulaisille ja ystäväperheen luo), kesäkuussa reissu saaristoon ystäväporukalla (Rosala, Örö, Bengtskär). Juhannuksena kodinvaihto Itävaltaan ja patikointia ja pyöräilyä Alpeilla, elokuussa vastaava reissu suuntana Islanti. Syksy on vielä vapaana, minne sinusta kannattaisi suunnata, ideoita?Miten valmis sinun matkailuvuotesi 2023  on tai mitä toiveita sinulla on?